sosiopaatti

Näin tunnistat sosiopaatin

Sosiopaatti ei ole lainkaan niin hurmaava kuin psykopaatti. Sosiopaatit ovat ennalta arvaamattomia ja heillä on äärimmäisen lyhyt pinna. Usein heillä ei myöskään ole työpaikkaa eikä perhettä.

Sosiopaatti ei ole lainkaan niin hurmaava kuin psykopaatti. Sosiopaatit ovat ennalta arvaamattomia ja heillä on äärimmäisen lyhyt pinna. Usein heillä ei myöskään ole työpaikkaa eikä perhettä.

Sosiopaatilla ja psykopaatilla on yhteisiä piirteitä, ja usein molempia termejä käytetään samasta ilmiöstä. Kyseessä on kuitenkin kaksi erilaista persoonallisuushäiriötä.

Tässä jutussa kerromme, mistä sosiopatiassa on kysymys, mikä erottaa psykopaatin ja sosiopaatin ja mistä sosiopaatin voi tunnistaa.

Tämän jutun luettuasi tiedän kaiken tarvittavan sosiopaateista.

Millainen sosiopaatti on?

Sosiopaatti on ihminen, jolla on sosiopatia. Sosiopatia taas on persoonallisuushäiriö.

Sosiopatiaa ja psykopatiaa käytetään arkikielessä varsin väljästi, eivätkä ne ole virallisen tautiluokituksen mukaisia termejä. Lähinnä niitä vastaa tautiluokituksen diagnoosi epäsosiaalinen persoonallisuus, jonka koodi on F60.2.

Sosiopaatille on ominaista välinpitämättömyys toisten oikeuksista ja kyvyttömyys tai haluttomuus huomioida toisia ihmisiä. Henkilö on impulsiivinen, vilpillinen ja helposti ärtyvä ja usein myös aggressiivinen ja taipuvainen rikollisuuteen.

Alle 18-vuotiaille ei diagnosoida epäsosiaalista persoonallisuutta, mutta viitteitä siitä on lähes aina havaittavissa jo ennen 15 vuoden ikää.

Sosiopaatin luonteenpiirteet: Mistä tunnistaa sosiopaatin?

Sosiopaattiin yhdistetään yleisesti ominaispiirteitä, joita yhdysvaltalaisen psykologin John Groholin mukaan ovat:

  • Impulsiivisuus ja ennalta arvaamattomuus.
  • Kyvyttömyys sitoutua toisiin ihmisiin.
  • Pitkät työttömyysjaksot.
  • Ei perhettä.
  • Nopea suuttuminen ja taipumus väkivaltaan.

Nämä piirteet johtavat siihen, että ympäristöllä ei juuri ole ymmärtämystä sosiopaatteja kohtaan.

Toisaalta sosiopaattikaan ei rikoksiin syyllistyessään juuri ajattele tekojensa seurauksia.

Henkilö, jolla huppari, istuu pöydässä

Sosiopaatilla on useita ominaispiirteitä.

© Shutterstock

Mikä ero on sosiopaatilla, psykopaatilla ja narsistilla?

Näillä kolmella luonnehäiriöllä on monia yhteisiä piireitä, ja ne sijoitetaan persoonallisuushäiriöiden luokittelussa samaan ryhmään.

Mainitut persoonallisuushäiriöt eroavat toisistaan kuitenkin useissa kohdissa.

Vain sosiopatia ja psykopatia kuuluvat epäsosiaalisiin persoonallisuushäiriöihin.

Sosiopaatti ja psykopaatti

Kummatkin luokitellaan epäsosiaalisiin persoonallisuushäiriöihin, ja niille on ominaista esimerkiksi välinpitämättömyys muiden ihmisten turvallisuutta kohtaan ja ne voivat muodostaa yhteiskunnassa vaaratekijän.

Tämä ei kuitenkaan merkitse, että sosiopaatit ja psykopaatit olisivat aina väkivaltaisia, vaikka heidät esitetään sellaisina elokuvissa ja tiedotusvälineissä.

Oikeuslääketieteeseen erikoistunut psykologi Robert D. Hare, joka on Brittiläisen Kolumbian emeritusprofessori, ei itse käytä sosiopaatti-nimitystä puhuessaan psykopaateista.

Haren mukaan psykopatiaan on geneettinen taipumus, jolloin psykopaatiksi synnytään.

Sosiopatia on Haren mukaan sen sijaan enemmän ympäristötekijöistä riippuva ilmiö, ja sosiopaattinen persoonallisuus voi muodostua kodissa, joss on fyysistä tai psyykkistä hyväksikäyttöä.

Lisäksi Hare toteaa, että sosiopaatti kykenee tuntemaan vihaa ja hän voi tuntea syyllistyyttä toisin kuin psykopaatti.

Sosiopaatti ja narsisti

Henkilöille, joilla on epäsosiaalinen ja narsistinen persoonallisuushäiriö, on yhteistä, että heillä on taipumus olla kylmä, puhelias, pinnallinen, hyväksi käyttävä ja empatiakyvytön.

Narsisti ei kuitenkaan ole yhtä impulsiivinen, aggressiivinen ja harhaanjohtava kuin sosiopaatti.

Lisäksi narsistit haluavat toisten ihailua ja kadehtimista, mitä sosiopaatit eivät kaipaa.

Sosiopaattitesti: Oletko sosiopaatti?

Yhdysvaltalaisessa persoonallisuushäiriöiden DSM-5-luokittelussa epäsosiaalisen persoonallisuuden määritelmä täyttyy kuudella diagnostisella kriteerillä.

Alla on lyhennelmä testistä, joka voi antaa viitteitä siitä, mitä diagnoosin tarvitaan. Psykiatrisen diagnoosin voi kuitenkin tehdä vain psykiatri:

  1. Seuraava pitää paikkansa (a tai b):
    a. Itseluottamus kumpuaa henkilökohtaisista voitoista, vallasta tai ilosta.
    b. Tavoitteena on henkilökohtainen tyytyväisyys, eivätkä lait tai etiikka ole sen saavuttamisen esteenä.

  2. Ja jos jompikumpi seuraavista pitää paikkansa (a tai b):
    a. Huomaavaisuuden puute muiden tunteita, tarpeita tai kärsimystä kohtaan. Syyllisyyden tunnon puuttuminen toista loukattaessa tai vahingoitettaessa.
    b. Kykenemättömyys vastavuoroiseen intiimiin suhteeseen sekä toisten hallitseminen esimerkiksi uhkailemalla. Sosiopaatti ja rakkaus eivät yksinkertaisesti kuulu yhteen.

  3. Seuraavat persoonallisuuden tai käyttäytymisen piirteet:
    a. Manipulointi
    b. Epärehellisyys ja petollisuus
    c. Kyynisyys
    d. Aggressiivisuus
    e. Vastuuttomuus
    f. Impulsiivisuus
    g. Halu ottaa riskejä

  4. Vähintään 18 vuoden ikä.

DSM-5-järjestelmässä painotetaan sitä, että samalla henkilöllä voi olla useita diagnooseja, jos kriteerit täyttyvät.

Miksi ihmisestä tulee sosiopaatti?

Tutkijoilla on erilaisia käsityksiä epäsosiaalisten persoonallisuushäiriöiden (sosiopatian ja psykopatian) syistä, mutta todennäköisesti taustalla ovat sekä perintö- että ympäristötekijät.

Kanadalaisen Brittiläisen Kolumbian yliopiston tutkija Robert D. Hare on esittänyt, että psykopatian syyt ovat geneettiset, kun taas sosiopatia johtuu suuremmassa määrin ympäristötekijöistä ja kasvatuksesta.

Tutkimusten perusteella epäsosiaalisen persoonallisuuden taustalla voi olla kasvatuksen ja ympäristötekijöiden yhteisvaikutus.

Tutkimuksissa on havaittu muun muassa vahva yhteys luottamuksen pettämiseen liittyvän trauman ja sosiopatian tai psykopatian kehittymisen välillä. Yleensä kyse on lapsen ja vanhempien välisen luottamuksen rikkoutumisesta. Lisäksi rikollisten keskuudessa tehdyssä tutkimuksessa on saatu viitteitä siitä, että epäsosiaaliseen persoonallisuuteen liittyy usein seksuaalisen hyväksikäytön tai muun väkivallan kokemuksia lapsuudessa.

Epäsosiaalinen persoonallisuus saattaa liittyä myös lapsuusajan käytöshäiriöihin, vaikka lapsille ei tehdä epäsosiaalisen persoonallisuushäiriön diagnooseja. Tutkimuksissa on kuitenkin saatu viitteitä siitä, että käytöshäiriöisillä lapsilla on muita useammin aikuisena diagnosoitu epäsosiaalinen persoonallisuushäiriö.

Miten yleisiä epäsosiaaliset persoonallisuushäiriöt ovat?

On arvoitu, että noin 2–3 prosentilla maailman väestöstä on epäsosiaalinen persoonallisuushäiriö.

Vuonna 2013 Yhdysvalloissa tehdyn tutkimuksen mukaan sosiopatiaa ja psykopatiaa esiintyy kolme kertaa niin usein miehillä kuin naisilla.

Miten sosiopatiaa hoidetaan?

Sosiopatiasta tai psykopatiasta kärsiviä ihmisiä harvoin diagnosoidaan muuten kuin niissä tapauksissa, joissa esimerkiksi oikeuslaitos määrää heidät tutkimuksiin.

Yleensä sosiopaatit ja psykopaatit kiistävät toimineensa väärin eivätkä koe olevansa hoidon tarpeessa.

Jos jollakulla esiintyy epäsosiaalisen persoonallisuushäiriön oireita, ne voi olla tarpeellista tutkia, koska niiden taustalla voi olla psyykkinen tai fyysinen sairaus. Tästä hyötyisivät sekä henkilö itse että hänen ympäristönsä.

Epäsosiaalisia persoonallisuushäiriöitä voidaan hoitaa psykoterapialla, lääkkeillä ja psykoedukaatiolla. Psykoedukaatiossa potilaille ja heidän omaisilleen tarjotaan tietoa sairaudesta ja sen kanssa selviytymisestä.

Empatiatesti. Testaa, miten empaattinen olet.