Diverse kryderrier på et bord
© Shutterstock

Maku aistitaan omista lähtökohdista

Toiset rakastavat oliiveja, toiset taas inhoavat niitä. Miksi sama maku voidaan kokea näin eri tavoin?

Vanhan viisauden mukaan makuasioista ei kannata kiistellä. On tunnettu tosiasia, että ihmiset kokevat sinänsä samat maut hyvin yksilöllisesti. Perimmäistä syytä ei tiedetä, mutta näyttää siltä, että itse makuaistin toiminnan lisäksi aistimuksen laatuun vaikuttavat monet psykologiset tekijät. Ruuan ja juoman maku ei ole pelkkää kemiaa, vaan makuaistimukset ovat moniulotteisia kokemuksia, joihin liittyy eri elämäntilanteissa syntyneitä mielikuvia ja muistoja. Inho jotakin makua kohtaan voi selittyä vaikkapa siitä, että se yhdistyy mielessä sairastumiseen, esimerkiksi ruokamyrkytykseen. Makumieltymykset muuttuvat iän karttuessa. Muutos johtunee pitkälti siitä, että makusilmujen herkkyys vähenee vanhemmiten. Myös hajuaistin terävyys vaikuttaa asiaan, sillä nenän aistinsolut erottavat tehokkaasti ruuasta ja juomasta haihtuvia makuaineita. Lapsuudessa pahanmakuisiksi mielletyt ruuat voivat maistua hyviltä myöhemmällä iällä. Makumieltymykset perustuvat usein ruokailutottumuksiin. Esimerkiksi jos on lapsena syönyt mielellään joka päivä lautasellisen kaurapuuroa, on todennäköistä, että kaurapuuro maittaa vielä aikuisenakin – tai jos on kyllästynyt kaurapuuroon, voi alkaa pitää sen makua vastenmielisenä. Tämä osoittaa sen, että sinänsä sama maku voidaan aistia eri elämänvaiheissa eri tavalla. Tottuminen makuihin ilmenee myös siten, että ensimmäisellä maistamiskerralla uusi maku saatetaan kokea pahaksi mutta jo toisella tai kolmannella kerralla se alkaa miellyttää. Esimerkiksi vähän maustettuun ruokaan tottunut voi pitää mausteista ruokaa aluksi pahana mutta ensijärkytyksen mentyä kokemus muuttuu myönteiseksi. Myös elintarvikkeiden rakenneominaisuudet ja väri koetaan yksilöllisesti.

Umami on japania ja merkitsee herkullista. Se on tuorein lisäys perusmakujen listalle. Lue lisää viidennestä perusmausta.