Tyttö itkee, mutta veli lohduttaa.

Empatiatesti: Oletko empaattinen?

Empatia erottaa sosiaalisesti toimintakykyisen ihmisen psykopaatista. Tee empatiatesti ja ota selvää, oletko empaattinen.

Empatia erottaa sosiaalisesti toimintakykyisen ihmisen psykopaatista. Tee empatiatesti ja ota selvää, oletko empaattinen.

Jax House/Wikimedia Commons

Mitä empatia on?

Käden laittaminen lohduttavasti olkapäälle on merkki empatiasta, joka toimii tärkeänä liimana yksilöiden väillä ja sosiaalisissa tilanteissa.

Empatia on tiivistetysti kykyä asettua toisen asemaan ja ymmärtää toisten tunteita.

Mitä aivoissa tapahtuu, kun katsomme toisten kokemaa kipua tai surua? Onko myötätunto opittua vai onko se koodattu jo dna:han? Entä mistä huomaat, jos ihmiseltä puuttuu kyky tuntea myötätuntoa?

Viisastu empatiasta tästä artikkelista ja tee empatiatesti, niin saat selville, oletko empaattinen.

Mikä laukaisee empatian?

Kun lähimmäinen tuntee kipua, emme tunne sitä omassa kehossamme.

Sen sijaan aistiärsytys – esimerkiksi itkun kuuleminen tai lapsen näkeminen sodan raunioittamassa maassa – saa aikaan aivojen eri alueilla toimintaa ja tunnereaktion.

Empatiaa voivat laukaista neurotutkijoiden mukaan monenlaiset ärsykkeet, kuten:

  • Kasvonilmeet
  • Muiden fyysinen tila
  • Kehon asento
  • Jaetut muistot
  • Semanttiset käsitteet tai kertomukset

Empatian tyypit

Tutkijat erottavat kaksi empatian tyyppiä:

  1. Kogniivinen empatia on kyky ymmärtää toisen näkökulmia ja mielentilaa – ja esimerkiksi samaistua kuvitteellisiin hahmoihin.
  2. Affektiivinen empatia käsittää kyvyn osoittaa toisen mielentilaan sopivia tunteita, kuten sympatiaa ja myötätuntoa.
Aivojen poikkileikkaus

Affektiivinen (punainen) ja kognitiivinen (sininen) empatia aktivoivat aivoissa enimmäkseen eri alueita, mutta osa alueista on samoja (vihreä). Poikkileikkaus vasemmalla osoittaa, että affektiivinen empatia (punainen) aktivoi ACC-alueen, joka muun muassa työstää tunteita. DLPFC-alue (sininen) keskellä olevassa piirroksessa ohjaa muun muassa abstraktia ajattelua.

Vaikka tyypit liittyvät samaan ilmiöön, niissä on isoja eroja. On esimerkiksi mahdollista liikuttua toisen tilanteesta ymmärtämättä sitä kunnolla.

Laaja tutkimus vuodelta 2019 on osoittanut, että ihmiset yleensä arvioivat oman empaattisuutensa väärin.

Onko empatia synnynnäistä vai opittua?

Kyky tuntea empatiaa tai sen puute ovat yksilöllisiä. Vuosien varrella tämä on johtanut keskustelun siitä, ohjaako empaattisuutta perimä vai ympäristö.

Nyt tieteessä on tultu siihen tulokseen, että kummallakin tekijällä on osansa.

Psykologiassa on pitkään tutkittu, kuinka paljon vaikutusta sukupuolen, iän ja kasvuvaiheen kaltaisilla tekijöillä on empaattisuuteen.

Traumat voivat vaikuttaa empatiaan

Yleisesti tutkimus osoittaa, että lapset alkavat oppia empaattiseksi kolmen vuoden iässä tarkkailemalla muita.

Esimerkiksi sodan keskellä kasvavilla lapsilla eivät tutkimusten mukaan aktivoidu samat aivojen alueet kuin muilla lapsilla, kun heille näytetään kuvia, joissa ihmiset ovat onnettomia.

Empatiaa voidaan myös oppia aikuisena harjoittelemalla.

Empatia voidaa nähdä geeneissä

Vuodelta 2018 oleva tutkimus osoitti kuitenkin ensi kerran, että kyky empatiaan on myös geneettisesti määräytynyttä.

Siinä 46 000 koehenkilön empaattisuus mitattiin kyselyllä. Tuloksia verrattiin henkilöiden dna:han.

Henkilöillä, jotka tunsivat suurta myötätuntoa toisia kohtaan, oli samoja variantteja dna:ssaan, ja tästä pääteltiin, että vähintään kymmenen prosenttia kyvystä tuntea empatiaa johtuu geeneistä.

Henkilöt, jotka ovat geneettisesti vähemmän taipuvaisia empaattisuuteen ja jotka myös kasvavat ympäristössä, jossa sitä ei osoiteta, ovat suurimmassa vaarassa kasvaa ei-empaattisiksi.

Testit osoittavat, että vähäinen kyky tuntea empatiaa on yhteydessä kohonneeseen riskiin saada psyykkinen diagnoosi.

Psykiatriassa puhutaan narsisistisista tai epäsosiaalisista persoonallisuushäiriöistä.

Arkikielessä puhutaan usein narsisteista, sosiopaateista ja psykopaateista.

Jokeren fra Filmen The Dark Knight

© Youtube

Näin tunnistat ihmisen, joka ei tunne empatiaa

Empatian puute on hankala määritellä ja sitä on vaikea mitata.

Kun on tutkittu psykologian opiskelijoita ja heidän suhdettaan asiakkaisiin, on havaittu yhteisiä piirteitä, jotka paljastavat empatiakyvyttömyyden.

Empatiakyvytön:

  • Ei osoita lainkaan tai osoittaa vain vähän ymmärtävänsä vastapuolen tunteita
  • Vastaa usein asian vierestä tai terävästi
  • Vaihtaa usein aihetta

Alentunut empatiakyky:

  • Vastaa pinnallisesti ja epäkorrektisti eikä reagoi vastapuolen puheen tunteisiin tai faktoihin.
  • Puhuu toisten voimakkaista tunteita käyttäen esimerkiksi ilmauksia "melko", "hieman" tai "tavallaan".
  • Kuvaa toisten tunteita väärin, esimerkiksi sanoo "loukkaantunutta" "vihaiseksi" tai "pelästynyttä" "kireäksi".