Monissa parisuhteissa riidellään tämän tästä – milloin tiskikoneen tyhjentämisestä ja milloin siitä, että toinen ei koskaan kuuntele.
Alituinen riitely kertoo tyypillisesti siitä, että suhteessa on jotain vinossa. Jos riitoja ei toisaalta käydä koskaan, tilanne ei välttämättä ole sen parempi.
Parisuhteelle on nimittäin yhtä lailla vaarallista, jos mieltä painavista asioista ei puhuta vaan ristiriidat hoidetaan mököttämällä.
Näin kuvailee kehityspsykologiasta väitellyt psykologi Astrid Bjørn Leth-Nissen, joka tutkii muun muassa vahvuuksia ja riskejä parisuhteissa.
Hän nostaa tuoreimman tutkimuksen pohjalta esiin joukon tekijöitä, joiden avulla voi selvittää oman suhteen tilaa. Miten nämä toteutuvat teillä?
1. Emotionaalinen läheisyys:
Parisuhteen tilaa voi tutkimusten mukaan selvittää useiden mittarien avulla.
Emotionaalinen läheisyys tarkoittaa yhteenkuuluvuuden ja läheisyyden tunnetta kumppanin kanssa, sekä tunnetta siitä, että tulee hyväksytyksi omana itsenään, Leth-Nissen kertoo.
Se ilmenee esimerkiksi siinä, että tuntee olonsa turvalliseksi ja uskaltaa sanoa oman mielipiteensä ja hakea lohtua kumppanilta.
"Emotionaalinen läheisyys parisuhteessa edellyttää, että uskaltaa kertoa kumppanille rehellisesti omista tunteistaan", Leth-Nissen sanoo.
”Rehellisyys ja avoimuus tekee samalla kuitenkin myös haavoittuvaiseksi ja altistaa pettymyksille ja satutetuksi tulemiselle. Jos ei kuitenkaan uskalla paljastaa aitoja tunteitaan ja haavoittuvuuttaan kumppanin edessä, vaarana on, että osapuolet etääntyvät toisistaan emotionaalisesti.”
2. Kuulluksi ja nähdyksi tuleminen:
Jos et koe tulevasi nähdyksi ja kuulluksi parisuhteessa, jotain on vinossa.
Parisuhteelle ei tee hyvää, jos keskityt pläräämään puhelintasi aina, kun kumppanisi palaa töistä ja haluaa kertoa päivästään.
Astrid Bjørn Leth-Nissen kertoo, että toisen huomioimisen voi ajatella olevan ”rakkauden ydin”.
Kumppanin huomiointi on nimittäin rakkautta kaiken perustavanlaatuisimmillaan, ja parisuhteessa hyvinvoinnin kannalta on ensiarvoisen tärkeää, että kumpikin kokee tulevansa nähdyksi ja kuulluksi.
3. Tyytyväisyys makuuhuoneessa:
Seksi on olennaisen tärkeä tekijä parisuhteessa.
Ei liene yllättävää, että useimmat pitävät toimivaa seksielämää tärkeänä osana parisuhdetta.
Leth-Nissenin mukaan olennaista ei kuitenkaan ole yksinomaan vain se, miten paljon seksiä on. Tutkimukset sen sijaan osoittavat, että laatu sekä tyytyväisyys seksiin, silloin kun sitä on, ovat tärkeitä tekijöitä.
”Toisin sanoen seksuaalinen tyytyväisyys ei riipu siitä, miten usein seksiä harrastetaan, vaan miten tyytyväisiä kumpikin osapuoli on yhteiseen seksiin”, hän toteaa.
4. Yhteistyö vanhempina:
Lapset tuovat arkeen vilinää, joka panee koetukselle myös vanhempien kyvyn toimia yhteistyössä.
Toimiva yhteistyö, oli kyseessä sitten vaipanvaihto, kasvatusperiaatteet tai sairaan lapsen hoitaminen, voi Leth-Nissenin mukaan suojata parisuhdetta stressaavissa tilanteissa, joita perhe-elämässä tulee väistämättä vastaan.
”Tiedämme, että arki, jossa yhdistyvät työ ja perhe-elämä, tuo helposti mukanaan stressiä. Tällöin ei jaksa aina panostaa parisuhteeseen tai asettua kumppanin asemaan”, hän sanoo.
”Se on täysin luonnollista, mutta voi olla parisuhteelle myös kuluttavaa.”
5. Luottamus ja sitoutuminen:
On tärkeää tuntea yhteenkuuluvuutta sekä uskaltaa olla täysin oma itsensä kumppanin kanssa.
Lupauksen pettäminen voi kylvää epäilyksen siemenen parisuhteen ja ruokkia epävarmuuden tunnetta. Onkin tärkeää, että kumppanit sitoutuvat selkeästi toisiinsa parisuhteessa.
Ratkaisevaa on se, että asia on molemmille selvä, ei niinkään se, ilmaistaanko se Facebook-profiilissa vai ystäville ja perheelle kertomalla.
Kun molemmat osoittavat valitsevansa suhteessa olemisen, kummankaan tarvitse milloinkaan pelätä tai tuntea epävarmuutta siitä, etteikö kumppani pysyisi rinnalla huonoinakin päivinä.
6. Konfliktien rakentava käsittely – ja sovinto:
Osaatteko selvittää kiistat ja olla taas kavereita? Se voi olla tärkeää parisuhteen toimivuuden kannalta.
Vuosia sitten tutkittiin, miten usein parit riitelevät, ja todettiin sitten, että kiivaasti taistelevilla pareilla on suurempi eron riski kuin muilla.
Psykologi Leth-Nissenin mukaan vaikeuksia voi olla edessä kuitenkin silloinkin, jos tärkeistä asioita puhumista vältelläään.
”Olennaista on se, että asioista voidaan puhua rakentavasti”, hän sanoo ja jatkaa:
”On myös tärkeää osata korjata kurssia silloin kun parisuhteessa myrskyää. On vaikea saada aikaan sovintoa, jos toinen kantaa kaunaa tai pitää mykkäkoulua päiväkausia. Jos sen sijaan ottaa omalta osaltaan tilanteesta vastuun konfliktin jälkeen, se luo sovinnollekin hyvän perustan. Kaiken a ja o on suunnata huomio syyttelystä asian ratkaisemiseen.”