Poskihammas mullistaa ihmisen syntyhistorian

Ihminen onkin peräisin Euroopasta eikä Afrikasta. Näin päättelee joukko saksalaisia tutkijoita, jotka ovat juuri paneutuneet yli 7,2 miljoonaa vuotta vanhoihin hampaisiin.

Poskihammas löytyi Bulgariasta vuonna 2012.

© Wikimedia Commons

7,2 miljoonan vuoden takaiset hampaat voivat vetää maton ihmiskunnan tunnustetun historian alta ja kyseenalaistaa jopa sen, onko ihminen edes kotoisin Afrikasta.

Näin kuuluu saksalaisen tutkijaryhmän esittämä, porua herättänyt teoria.

Ryhmä on vastikään analysoinut Kreikasta löytynyttä leukafossiilia ja Bulgariasta löytynyttä poskihammasta, jotka ovat peräisin kädellisestä nimeltä Graecopithecus.

Hammas paljastaa sukulaisuuden

Graecopithecuksen leuankappale löytyi Kreikasta vuonna 1944.

© W. Gerber/Tübingenin yliopisto

Aiemmin tutkijat pitivät Graecopithecusta ihmisapinana, mutta fossiilin hampaiden ja hammasjuurien uudet CT-skannaukset ja 3D-rekonstruktiot ovat saaneet heidät muuttamaan mieltään. Niiden mukaan Graecopithecus olikin hominidi eli varhaisihminen.

Sukulaisuussuhteeseen viittasi etenkin yksi hammas.

Yksi alaleuan poskihampaista näytti nimittäin kasvaneen juuristaan osin yhteen, ja tuota pidetään nimenomaan ihmisille eikä ihmisapinoille ominaisena piirteenä.

Mikäli johtopäätös pitää kutinsa, esi-isämme saattoivatkin elää Euroopassa jo ennen siirtymistään Afrikkaan.

Väite herättää vastaväitteitä

Ennen historiankirjoituksen uudistamista kannattaa kuitenkin vetäistä hieman henkeä.

Moni tutkija on nimittäin sitä mieltä, että hampaat eivät vielä riitä todistamaan kyseistä fossiilia alkuihmiseksi. Yksi heistä on Washingtonin yliopiston paleoantropologi Bernard Wood.

”Emme edelleenkään tiedä varmuudella, ovatko leuka ja hampaat peräisin ihmisapinasta, jossa oli ihmismäisiä piirteitä, vaiko hominidista, jossa oli ihmisapinamaisia piirteitä”, lausuu Wood ScienceNewsille.