Our website does not support Internet Explorer.

To get the best experience on our website and of our content, please use a more modern browser like Edge, Chrome, Safari or similar.

Menneskekroppen udvikling pige

Pikkuvarpaat häviävät ja silmät suurenevat: Ihmiskeho jatkaa kehitystään

Turhat ruumiinosat poistuvat, kun keho sopeutuu uusiin vaatimuksiin. Ihmisen evoluutio etenee viitosvaihteella ja on kiihtynyt kaikkien aikojen ennätysnopeuteen.

Ken Ikeda Madsen/Shutterstock

Lajien kehitystä pitää yllä olemassaolon taistelu. Totuuden kertoi legendaarinen brittiläinen luonnontutkija Charles Darwin vuonna 1859, ja se pätee vieläkin. Nykyaikaisessa hyvinvointivaltiossa ei kuitenkaan joudu yleensä kamppailemaan kovasti henkensä pitimiksi.

Siksi voisi äkkiseltään luulla, että ihminen on lakannut kehittymästä biologisesti – ja että laji kehittyy ainoastaan kulttuurisen ja teknisen edistyksen muuttamana.

Tosiasiassa tilanne on juuri päinvastainen.

Antropologi John Hawks yhdysvaltalaisesta Wisconsinin yliopistosta kuuluu niihin lukuisiin tutkijoihin, jotka uskovat, että ihmisen biologinen kehitys etenee 100 kertaa niin nopeasti nyt kuin silloin, kun edeltäjämme alkoi kävellä kahdella jalalla noin neljä miljoonaa vuotta sitten.

Luonnonvalinta on vauhdittunut

John Hawks analysoi vuonna 2007 useiden eri afrikkalaisten, aasialaisten ja eurooppalaisten väestöryhmien perimän.

Kaikki polveutuvat yhteisistä esivanhemmista ja ovat muodostuneet viimeisten 200 000 vuoden aikana. Siksi Hawks pystyi vertailemalla löytämään geneettisiä eroja ja määrittämään, milloin ne ovat syntyneet.

Jos geenillä on merkitystä esimerkiksi maidonsietokyvylle ja siitä esiintyy väestössä useita eri muunnoksia, geeni ei ole käynyt läpi voimakasta luonnonvalintaa. Toisin sanoen kaikki huonot mutaatiot eivät ole karsiutuneet eikä vain paras niistä ole runsastunut.

Hawksin tulosten mukaan ihmisen perintöaineksen vaihtelu kasvoi tasaisesti viime jääkauteen asti ja pieneni rajusti, kun maanviljely alkoi toden teolla yleistyä 5 000–6 000 vuotta sitten.

Ihmiskehon kehitys ihmiskeho
© Ken Ikeda Madsen/Shutterstock

Ihmiskeho kehittyy nyt pikavauhtia

Silmät suurenevat, aivot kutistuvat, ja ruumiinlämpö laskee. Ihminen kehittyy nopeammin kuin koskaan ennen siksi, että ympäristö asettaa yksilöille suurempia vaatimuksia. Suuntaus tuskin muuttuu tuhansiin vuosiin.

  • Suuret kauriinsilmät yleistyvät

    Miehiä viehättävät seksuaalisesti naiset, joilla on suuret silmät ja pupillit. Siksi tällaisilla naisilla on parhaat mahdollisuudet saada jälkeläisiä ja edistää hurmaavien kauriinsilmien runsastumista tulevaisuudessa.

  • Aivot kutistuvat

    Viimeisten 10 000 vuoden aikana aivot ovat tehostuneet niin paljon, että niistä on voinut tulla 15 prosenttia pienemmät tekemättä lajista tyhmempää. Kun tekniikka ottaa hoitaakseen yhä useampia aivojen tehtäviä, suuntaus jatkuu.

  • Ruumiinlämpö laskee

    Kun sairastutaan, ruumiinlämpö nousee, jotta kuume tukee paranemista. Kun tulehdukset harvinaistuvat, tarve pienenee. Länsimaissa normaali ruumiinlämpö on laskenut 0,3 astetta sadassa vuodessa.

  • Valmisruoka lyhentää suolta

    Raakoihin luonnon antimiin perustuva ruokavalio vaatii tehokkaan ruoansulatusjärjestelmän. Nykyistä helposti sulavaa ravintoa varten ei tarvita pitkää ja tehokasta suolta. Siksi suoli lyhenee.

  • Luut heikkenevät

    Edeltäjiemme luut olivat vahvaa tekoa, koska luuston piti kestää ravinnon hankinnan rasitukset. Tätä tarvetta ei enää ole. Siksi luukudos pehmenee ja harvenee – ja kehitys on nähtävissä mikroskoopilla.

Samaan aikaan ihmisen luonnollinen evoluutio on kiihtynyt – erityisesti kivikauden jälkeen. John Hawks uskoo, että muutos liittyy maanviljelyn omaksumiseen. Sen myötä syntyi tarve sietää maitoa, koska alettiin pitää karjaa.

Lisäksi ihmisiä alkoi kertyä pieniksi kyläyhteisöiksi, joissa tartuntataudit olivat entistä suurempi riski. Siksi oli tarpeellista, että vastustuskyky parani luonnonvalinnan kautta.

Osa geeneistä muuntuu helpommin

Mutaatiot ovat harvinaisia, ja todennäköisyys, että tietty geeni muuttuu henkilön elinaikana, on vain 1:100 000. Kaiken lisäksi se, että mutaatiosta tulee hyödyllinen, on vielä poikkeuksellisempaa. Siksi pienessä populaatiossa kehitystä tapahtuu hyvin hitaasti.

Ihmiskeho kehitys luusto

Suurriistaa metsästäneillä esivanhemmillamme (oik.) oli vahvemmat – rakenteeltaan paljon tiiviimmät – luut kuin nykyään elävillä ihmisillä.

© Shutterstock & Timothy M. Ryan and Colin N. Shaw/PNAS

Väestöräjähdyksen 7,5 miljardiin henkeen kasvattamassa ihmiskunnassa hyödyllisiä mutaatioita syntyy kuitenkin suuremmalla todennäköisyydellä.

Ihmisen nopeimmin kehittyvänä geeninä pidetään HAR1:tä, jolla on tärkeä osuus sikiön aivojen kehittymisessä odotusajan alussa. HAR1 kuuluu ihmisen eläimistä erottaviin geeneihin.

Ihmisen ja simpanssin perimät vastaavat toisiaan keskimäärin 98-prosenttisesti, mutta ihmisen HAR1 on kehittynyt niin nopeasti, että enää 85 prosenttia siitä on yhteistä simpanssin version kanssa.

On saatu selville, että HAR1 on kutakuinkin samanlainen kaikilla eläimillä ja että esimerkiksi kanan ja simpanssin variantit erottaa toisistaan vain kaksi mutaatiota. Kanan ja simpanssin viimeinen yhteinen edeltäjä eli ehkä noin 300 miljoonaa vuotta sitten, mikä tarkoittaa, että HAR1 ei ole juuri muuttunut tuona aikana eli perimän kehitys on siltä osin melkein pysähtynyt.

Kun ihmisen ja simpanssin kehityslinjat erkanivat noin viisi miljoonaa vuotta sitten, vauhti kiihtyi. Nykyään ihmisen ja simpanssin HAR1-versioiden välillä on 18 mutaation ero.

Ihmisen versio HAR1:stä on tutkijoiden mukaan vaikuttanut aivojen kehittymiseen. Aivot ovatkin eniten ihmisen evoluution aikana muuttunut elin.

Suuntaus jatkuu, mutta kehitys ei tarkoita aivojen kasvua. Pikemminkin päinvastoin.

Ihmisaivot kutistuvat

Viimeisten 10 000 vuoden aikana aivojen tilavuus on tosiasiassa pienentynyt noin 15 prosenttia. Monet tutkijat uskovat, että aivot jatkavat pienenemistään – siinä määrin, että tuhansien vuosien kuluttua kumpikin aivopuolisko on tennispallon verran pienempi.

Toistaiseksi aivojen kutistuminen ei ole tyhmentänyt ihmislajia. Oikeastaan älyä on tullut lisää, ja näin saattaa tapahtua vastaisuudessakin.

Aivojen pienentyessä hermoviestintä tiivistyy. Se tekee ajattelusta kirjaimellisesti nopeampaa.

Sinä aikana, kun aivot kutistuvat, pikkuvarpaat häviävät. Siitä asti, kun jaloilla ei enää tartuttu, pikkuvarpaat ovat olleet melko hyödyttömiä.

Samoin on viisaudenhampaiden laita. Niitä ei tarvita, mutta niistä voi olla haittaa, koska ne usein mahtuvat huonosti, reikiintyvät ja aiheuttavat ientulehduksia. Viisaudenhampaiden puuttumiseen tai pienenemiseen johtavat geenimuunnokset yleistyvät, ja 10–45 prosentille ihmisistä niitä ei enää puhkea normaalisti.

Pikkuvarpaiden, viisaudenhampaiden ja ehkä myös umpilisäkkeen menettäminen liittyy ihmislajin luonnolliseen kehitykseen. Siihen kuuluu myös kyynärvarteen muodostuva verisuoni.

Verisuoni syntyy sikiöajan ensimmäisinä viikkoina huolehtimaan käsien ja sormien riittävästä verenkierrosta. Se kuitenkin surkastuu yleensä jo kahdeksan viikon kuluttua, koska sitä ei enää tarvita. Joskus harvoin verisuoni kuitenkin säilyy aikuisikään asti, mutta tilanne on muuttumassa.

Vuonna 2020 tehdyn australialaistutkimuksen mukaan verisuoni oli 1800-luvulla noin joka kymmenennellä aikuisella. Nykyään se löytyy jo melkein joka kolmannelta.

Luonnonvalinta on siis suosinut niitä geeniversioita, jotka estävät verisuonta surkastumasta. Kehitys on ollut nopeaa, sillä ominaisuudesta on tullut kolme kertaa niin yleinen alle 200 vuodessa. Runsastuminen kertoo, että kyse on hyödyllisestä perinnöllisestä ominaisuudesta.

Sitä, mitä hyötyä verisuonen säilymisestä ihmiselle on, ei kuitenkaan vielä tiedetä.

Ihmiskeho kehitus medianushermo

Sikiöaikana kyynärvarteen syntyy verisuoni, joka tehoastaa käden verenkiertoa. 1800-luvulla se oli säilynyt kymmenesosalla aikuisista, mutta nykyään se löytyy jo 30 prosentilta aikuisista.

© Shutterstock & Ken Ikeda Madsen

Mahdollisena selityksenä pidetään sitä, että sormia työllistetään aina vain enemmän, kun käytetään esimerkiksi tietokonetta ja puhelinta. Verisuonesta ei ehkä ollut yhtä paljon hyötyä käden lihasten ja hermojen toiminnalle pidettäessä hyppysissä maataloustyökaluja kuin tehtäessä jotain tarkkuutta vaativaa.

Ylänkö vaati sopeutumista

Joissakin tapauksissa ihmisen kehitys on ollut elintärkeää mukautumista. Tiibetin ylängöllä, joka on noin 4–5 kilometriä merenpinnan yläpuolella, ilma sisältää 33 prosenttia vähemmän happea kuin alangoilla.

Yleensä hapenpuute aiheuttaa vuoristotaudin, jonka oireita ovat päänsärky, väsymys, pahoinvointi, tasapainohäiriöt ja hengenahdistus. Tiibetin ylängön asukkaat eivät kuitenkaan kärsi siitä – esivanhempiensa ansiosta. Kyse on paitsi hyvästä kyvystä kestää vuoristotaudin oireita myös perinnöllisestä sopeutumisesta. Sukupolvelta toiselle siirtyvät geenimuunnokset ovat tehneet ylängön väestöstä ohuessa ilmassa selviytyjiä.

Avaingeeni EGLN1 reagoi tilanteisiin, joissa keho kärsii hapenpuutteesta. Geenin tehtävänä on varmistaa, että solujen biokemiallinen toiminta muuttuu vastaamaan niukkaa hapensaantia ja että aivot, keuhkot ja lihakset säätävät toimintaansa niin, että ne hyödyntävät happea tehokkaasti.

Tiibetiläiset hyötyvät muunnoksesta

Kun kärsii hapenpuutteesta, EGLN1-geeni (ja samalla PHD2-proteiini) ei voi enää estää soluja vaurioitumasta. 71 prosentilla tiibetiläisistä on kuitenkin geeniversio, joka varmistaa, että vaurioita syntyy kudoksiin rajallisesti. Siksi he selviävät ylängön ohuessa ilmassa.

Vuonna 2013 kiinalaistutkimuksessa verrattiin ylängöllä asuvien, ohueen ilmaan sopeutuneiden tiibetiläisten EGLN1-geeniä alangoilla asuvien, runsashappiseen ilmaan tottuneiden kiinalaisten, japanilaisten, eurooppalaisten ja afrikkalaisten vastineeseen.

Kävi ilmi, että 71 prosentilla tiibetiläisistä on tietty EGLN1:n variantti. Sitä esiintyy vain 1–2 prosentilla alavien seutujen asukkaista.

Geeniversio vaikuttaa tutkijoiden mukaan ratkaisevasti solujen – ja koko elimistön – kykyyn tulla toimeen ylängön vähähappisessa ilmassa. Se on runsastunut väestössä vauhdikkaasti.

Kiinalaiset ja yhdysvaltalaiset tutkijat osoittivat vuonna 2010, että sopeutuminen vuoristo-olosuhteisiin on tapahtunut vain 3 000 vuodessa luonnonvalinnan tuloksena.

Ruumiinlämpö laskee

Evoluutio voi tehdä pieniä säätöjä kehossa vastauksena ympäristön muutoksiin. Hyvä esimerkki tästä on ihmisen normaalilämpötila.

Lääkäri Julie Parsonnet kalifornialaisesta Stanfordin yliopistosta sai vuonna 2020 selville, että yhdysvaltalaisten ruumiinlämpö on laskenut viimeisten 150 vuoden ajan jokseenkin tasaisesti 0,03 astetta vuosikymmenessä.

Siten ruumiinlämpö on nyt 0,5 astetta matalampi. Niinpä vuoden 1860 normaalilämpöä voidaan pitää nykyään lievänä kuumeena.

Ihmiskeho kehitys bajau-sukeltaja

Perna sisältää punasoluja, jotka kuljettavat happea. Mitä suurempi perna, sitä kauemmin voi pidättää hengitystä. Aasialaisen bajau-kansan jäsenillä on 50 prosenttia suurempi perna kuin alueen muilla asukkailla.

© Timothy Allen/Getty Images

Muitakin samankaltaisia tutkimustuloksia on saatu, ja vaikuttaa siltä, että kehitykseen on hyvä syy.

Kun sairastutaan, ruumiinlämmön nosto auttaa elimistöä kukistamaan bakteereja ja siten pitämään taudin kurissa. Nykyinen korkea hygieniataso on kuitenkin vähentänyt altistumista taudinaiheuttajille, ja siksi elimistö voi säästää energiaa laskemalla ruumiinlämpöä.

Valinta leikkaa älykkyyttä

Vaikka periaatteessa evoluutio suosii luonnonvalinnan kautta hyviä, hyödyllisiä ominaisuuksia, käytännössä tilanne voi olla toinen. Armottomassa olemassaolon taistelussa lähes poikkeuksetta voittaa se, joka saa eniten jälkeläisiä – myös siinä tapauksessa, etteivät vanhemmat eivätkä lapset saa hyödyllisiä mutaatioita.

Tämä voi olla ainakin osaselitys sille, että Pohjoismaissa keskimääräinen älykkyysosamäärä on kääntynyt laskuun. Tätä mieltä on evoluutiopsykologi Satoshi Kanazawa Lontoon talous- ja yhteiskuntatieteiden yliopistosta (LSE).

Kanazawa totesi vuonna 2014, että naisen halukkuus hankkia jälkeläisiä pienenee 25 prosenttia, kun älykkyysosamäärä nousee 15 pistettä.

Jos lapsettomuuden ja älykkyyden välinen suhde pitää paikkansa, tulevien sukupolvien synnyttäjien joukossa on vähän älykkäitä naisia. Koska älykkyys on osittain perinnöllistä ja sen uskotaan periytyvän paljolti äidiltä X-kromosomin kautta, keskimääräinen älykkyys voi laskea yhteiskunnassa, jossa älykkäät uranaiset eivät voi tai halua perustaa perhettä.

Todennäköisesti pikkuvarpaat ja viisaudenhampaat menetetään muutamassa vuosituhannessa. Vaikeampaa on arvioida, mitä muille ihmisen ominaisuuksille tapahtuu.

Vaihtoehdot ulottuvat arasta pienestä älykköhiirulaisesta kookkaaseen mutta tyhmään uskalikkoon.

Lue myös:

Kirjaudu sisään

Tarkista sähköpostiosoite
Salasana vaaditaan
Näytä Piilota

Oletko jo tilaaja? Oletko jo lehden tilaaja? Napsauta tästä

Uusi käyttäjä? Näin saat käyttöoikeuden!

Nollaa salasana

Syötä sähköpostiosoitteesi, niin saat ohjeet salasanasi nollaamiseksi.
Tarkista sähköpostiosoite

Tarkista sähköpostisi

Olemme lähettäneet sinulle sähköpostia osoitteeseen . Siinä on ohjeet, joiden avulla voit nollata salasanasi. Jos et ole saanut sähköpostia, tarkista, että se ei ole joutunut roskapostin joukkoon.

Anna uusi salasana.

Nyt sinun pitää antaa uusi salana. Salasanassa pitää olla vähintään 6 merkkiä. Kun olet luonut uuden sanasanan, sinua pyydetään kirjautumaan sisään palveluun.

Salasana vaaditaan
Näytä Piilota