Joulukuussa 2012 YouTubesta videota katsellut 25-vuotias ranskalainen muotisuunnittelija Anaïs ei ollut uskoa silmiään, kun hän näki yhdysvaltalaisen näyttelijän, joka oli kuin hänen kaksoisolentonsa.
Anaïs otti yhteyttä Samantha-nimiseen näyttelijään, ja tämä oli pyörtyä säikähdyksestä nähtyään, miltä Anaïs näyttää.
Naiset alkoivat tutustua toisiinsa sosiaalisessa mediassa ja saivat pian selville, että heillä oli paljon yhteistä.
Kumpikin oli syntynyt samana päivänä Koreassa ja kasvanut adoptioperheessä – toinen Ranskassa, toinen Yhdysvalloissa.
Jo ensimmäisen videopuhelun jälkeen molemmista alkoi tuntua siltä, että he ovat siskoksia. Ja dna-testin mukaan he olivatkin identtiset kaksoset.
Kaksostyttöjen persoonallisuustestit tukevat teoriaa siitä, että persoonallisuus perustuu perintötekijöihin.
Samasta munasolusta kehittyneet sisarukset, jotka ovat varttuneet erillään tuntematta toisiaan, ovat kiintoisia tutkimuskohteita sekä perimän että kasvuympäristön vaikutuksen osalta.
Tapaukset ovat kuitenkin harvinaisia. Siksi psykologi Nancy Segal Kalifornian valtionyliopistosta oli tulta ja tappuraa, kun hän kuuli korealaiskaksosista, jotka olivat joutuneet erilleen 25 vuotta sitten.
Segal, jonka erikoisalaa ovat evoluutiopsykologia ja käyttäytymisgenetiikka, pyysi naisia tekemään erilaisia älykkyys- ja persoonallisuustestejä.
Tulokset yllättivät tutkijan, sillä ne tukivat teoriaa, jonka mukaan kohtalo on määräytynyt jo ennen syntymää. Segalin tutkimus osoitti usean aikaisemman tavoin, että persoonallisuus perustuu perintötekijöihin.
Persoonallisuustyyppi muotoutuu jo sikiökauden aikana dna:n, hormonien ja välittäjäaineiden tarkasti ohjatussa, ilotulituksen tapaisessa vuorovaikutuksessa, joka muovaa aivoja ja säätelee käyttäytymistä.
MIKÄ KEMIALLINEN AINE OHJAA AIVOJASI? LUE ALLA OLEVA TEKSTI JA TEE TESTI
Hormonit ja välittäjäaineet luovat neljä tyyppiä
Määräytyykö persoonallisuus dopamiinista vai testosteronista? Helen Fisherin mukaan ihmiset jakautuvat neljään persoonallisuustyyppiin ja se, mihin niistä henkilö kuuluu, riippuu hänen aivokemiastaan.
TEE FISHERIN TESTI – LÖYDÄT TESTIN, KUN LUET HIEMAN PIDEMMÄLLE
1. Seikkailija - Dopamiini tekee uteliaaksi ja tarmokkaaksi
Seikkailijatyypin henkilöiden mustatumake toimii vilkkaasti välittäjäaine dopamiinin vaikutuksesta ja kuuluu tärkeänä osana aivojen palkitsemisjärjestelmään. Dopamiini tuottaa mielihyvää koettaessa jotain uutta ja jännittävää sekä tutkittaessa. Seikkailijat ja tutkimusmatkailijat ovat luovia, oma-aloitteisia, positiivisia ja usein uhkarohkeita.
2. Rakentaja - Serotoniini lisää varovaisuutta ja vastuuntuntoa
Rakentajatyypillä aivoja hallitsee välittäjäaine serotoniini ja toimii vilkkaasti otsalohkojen ventrolateraalinen prefrontaalinen aivokuori (VLPFC). Toiminta tukee hyvinvointia ja yhteenkuuluvuuden tunnetta. Rakentajat pitävät rutiineista ja työskentelevät järjestelmällisesti. He ovat sosiaalisia, mutta heidän on vaikea hyväksyä toisenlaisia toimintatapoja.
3. Johtaja - Testosteroni saa toimimaan analyyttisesti ja mutkattomasti
Johtajatyypin takaraivo- ja päälakilohkot toimivat vilkkaasti. Niihin vaikuttaa mieshormoni testosteroni sikiönkehityksen aikana sukupuolesta riippumatta. Johtajat ovat hyviä analysoimaan ja omaksumaan säännönmukaisia asioita, kuten tietotekniikkaa, matematiikkaa ja musiikkia. He ovat itsevarmoja ja suoria, mutta he eivät aina piittaa muiden tarpeista.
4. Neuvottelija - Estrogeeni vahvistaa halua hoivata ja myötäelää
Neuvottelijatyypin takana on naishormoni estrogeeni, joka sikiönkehityksen aikana vaikuttaa muun muassa aivojen kielialueisiin ja aivosaaren etuosaan. Tämä osallistuu tunne-elämän ja myötätuntoisen käyttäytymisen säätelyyn, ja neuvottelijat ovatkin huolehtivaisia ja empaattisia. Epäitsekkäät neuvottelijat ovat usein ihmissuhdetaitureita.
Viidenlaista persoonallisuutta
Yksi Segalin tutkimuksista oli The Big Five -testi, joka mittaa viittä laajaa persoonallisuuspiirrettä. Sitä käytetään yleisesti persoonallisuuden arvioimisen työkaluna, sillä se antaa tietoa keskeisistä persoonallisuustekijöistä ja niiden välisistä suhteista.
Kyselyn tulos esitetään pisteinä, jotka ilmaisevat piirteiden vahvuuden. Viisi suurta persoonallisuustekijää ovat ekstroversio eli ulospäinsuuntautuneisuus, avoimuus, tunnollisuus, sovinnollisuus ja neuroottisuus eli tunneelämän vakaus tai tasapaino.
Luokat ovat laajoja, eivätkä niiden nimet ole täysin kuvaavia. Esimerkiksi avoimuus ei tarkoita lainkaan seurallista avomielisyyttä, joka kuuluu ekstroversioon, vaan luovuutta ja uteliaisuutta.
Ja sovinnollisuus on ystävällisyyden ja myötämielisyyden lisäksi paitsi luottavaisuutta myös yhteistyökykyisyyttä.
Loppuarvioon vaikuttavat esimerkiksi väittämistä ”olen aina hyvin valmistautunut” ja ”unohdan usein tavaroitani" saadut pisteet.
Kysely koostuu yleensä noin 50 väittämästä, joiden sopivuuden testattava itse arvioi viisiportaisella asteikolla.
Kun pisteytys analysoidaan tietyn kaavan mukaan, saadaan selville eri persoonallisuuspiirteiden vahvuus.
Loppuarvioon tunnollisuudesta vaikuttavat esimerkiksi väittämistä ”olen aina hyvin valmistautunut”, ”unohdan usein tavaroitani” ja ”kiinnitän huomiota yksityiskohtiin” saadut pisteet.
Suomalaiset sulkeutuneimpia
Viiden tekijän mallia pidetään yleisesti luotettavimpana kulttuuri-, sukupuoli- ja ikäneutraalina persoonallisuuspiirteiden kuvaustapana. Siksi sitä on käytetty paljon tutkimuksissa.
Vuonna 2001 psykologi Paul Costa jr. kokosi yli 23 000 The Big Five-testin tulosta 26 maasta ja sai niistä selville, että vaikka naiset olivat kaikkialla miehiä sovinnollisempia ja tunnollisempia, sukupuolten välinen ero oli selvempi Amerikassa ja Euroopassa kuin Afrikassa ja Aasiassa.
Lisäksi useiden tutkimusten mukaan kaikkien ihmisten persoonallisuus muuttuu elämän aikana ja muutokset tapahtuvat yleensä kaavamaisesti.
Esimerkiksi seurallisuus ja huolestuneisuus vähenevät vanhemmiten ja huolellisuus, tarkkuus ja velvollisuudentuntoisuus lisääntyvät iän karttuessa.
Kaiken kaikkiaan kulttuurien välillä on enemmän yhtäläisyyksiä kuin eroja, mutta on myös havaittavissa mielenkiintoisia kansallisia erityispiirteitä.
Ruotsalaisessa Trollhättanin Väst-korkeakoulussa opettava psykologi Petri Kajonius sai 130 000 yli 20:ssä eri maassa asuvaa ihmistä tekemään verkkotestin vuonna 2017.
Tulokset paljastivat viiden peruspiirteen osalta kulttuurieroja ja tukivat joissakin tapauksissa stereotyyppisiä käsityksiä.
Esimerkiksi suomalaiset osoittautuivat kaikkein sulkeutuneimmiksi ja ranskalaiset avoimimmiksi. Irlantilaiset ja norjalaiset erottuivat muista erityisen ystävällisinä, ja britit olivat eniten huolissaan. Romanialaiset olivat sekä huolettomimpia että tunnollisimpia.
Dopamiini lisää luovuutta ja toimintatarmoa
Dopamiini saa hakemaan nautintoa, mutta se tekee myös uteliaaksi ja auttaa oppimaan virheistä. Aivoille dopamiini on välttämätön viestinviejä, ja henkilön persoonallisuus riippuu siitä, kuinka aktiivisia hänen dopamiinikeskuksensa ovat.
Kansojen väliset erot olivat kuitenkin suhteellisen pieniä: norjalaiset olivat vain kahdeksan prosenttia ystävällisempiä kuin pahnanpohjimmaisiksi valahtaneet eteläkorealaiset, ja kaikkein ulospäinsuuntautuneimpana kansana meksikolaiset olivat ainoastaan kymmenen prosenttia seurallisempia kuin jurot suomalaiset.
Psykologi Peter Rentfrow englantilaisesta Cambridgen yliopistosta teki samanlaisen tutkimuksen kartoittaakseen yhdysvaltalaisten persoonallisuustyyppejä.
Hän sai selville, että itä- ja länsirannikolla asuvat ovat enimmäkseen avoimia ja huolettomia, kun taas maan sisäosien asukkaat ovat ensisijaisesti ystävällisiä ja maanläheisiä.
Kansalliset erityispiirteet voivat olla selitettävissä kulttuurieroilla, mutta asiassa saattaa piillä jotain muutakin. Kansathan eroavat toisistaan myös geneettisesti.
Voidaan siis ajatella, että erityispiirteet johtuvat perimästä, koska geeneillä on tärkeä osa yksilöiden persoonallisuuden kehityksessä.
Kaksosilla sama persoonallisuus
Pian syntymän jälkeen erilleen joutuneet identtiset kaksoset Anaïs ja Samantha varttuivat eri mantereilla.
Kun he tekivät useita persoonallisuus- ja älykkyystestejä tutustuttuaan toisiinsa 25 vuoden iässä, psykologi Nancy Segal analysoi tulokset ja julkisti ne tuoreeltaan vuonna 2014.
Yhdysvaltalainen Samantha osoittautui ranskalaista Anaïsta älykkäämmäksi. Toisen ÄO oli 129, toisen 112. Ja kummallakin oli omat vahvuutensa ja heikkoutensa.
Nancy Segalin mukaan erot selittyivät osittain näyttelijän ja muotisuunnittelijan ammattien asettamista erilaisista älyllisistä haasteista.
Hän päätteli, että kummankin yksilöllinen kehitys ja kasvuympäristön vaikutus olivat lyöneet leimansa älykkyyteen, vaikka kummallakin on paljolti samat geneettiset lähtökohdat.
Persoonallisuustestien tuloksissa ei sen sijaan ollut merkittäviä eroja siskojen välillä. He olivat kuin yhdestä puusta veistettyjä.
Segal teetti ensin testin, joka mittasi 21:tä erilaista luonteenpiirrettä, kuten toimintatarmoa, luovuutta ja muutostensietokykyä.
Naiset erosivat toisistaan huomattavasti vain neljän tekijän osalta. Samantha oli itsevarmempi ja innostuneempi, eikä hän turhautunut kovin helposti.
Anaïs taas kesti paremmin stressiä. Muut 17 piirrettä yhdistivät naisia, sillä niiden vahvuudessa esiin tulleet erot olivat minimaalisia siitä huolimatta, että he eivät olleet koskaan olleet vuorovaikutussuhteessa eivätkä siten myöskään olleet voineet omaksua toisiltaan reagointi- ja käyttäytymismalleja.
Testivalikoimaan kuului myös klassinen The Big Five. Tulosten mukaan siskokset olivat muuten hyvin samanlaisia, mutta Anaïs oli Samanthaa huolestuneempi ja sisäänpäinkääntyneempi. Psykologin mukaan ero johtui ympäristön vaikutuksesta.
25 prosenttia ruotsalaisista on persoonallisuustyypiltään rakentajia Fisherin mukaan. Lähde: Helen E. Fisher et al. 2015, Frontiers in Psychology
Samanthasta oli tullut seurallisempi, koska hän työskentelee näyttelijänä ja tarjoilijana – eli niin sanotuissa ihmissuhdeammateissa. Anaïsin huolestuneisuus selittyi puolestaan ainakin osittain koulukiusaamisesta.
Sen sijaan kaksosparikit olivat jokseenkin yhtä ystävällisiä, tunnollisia ja avoimia, ja asia näytti olevan näin erilaisten testien tulosten valossa. Vaikutti siis siltä, että yhteiset perintötekijät olivat tuottaneet heille hyvin samankaltaisen persoonallisuuden.
Segalin tutkimus antaa ymmärtää, että yksilön persoonallisuuspiirteet määräytyvät paljolti perimän mukaan jo paljon ennen syntymää.
Toinen tutkija, antropologi ja käyttäytymistieteilijä Helen Fisher, on saattanut löytää perimän ja persoonallisuuden välisen yhdyssiteen. Hän uskoo, että neljä kemiallista ainetta – dopamiini, serotoniini, estrogeeni ja testosteroni – ovat avain persoonallisuuden ymmärtämiseen.
Aivokemia tekee uteliaaksi
Fisherin mukaan persoonallisuus voidaan jakaa neljään niin sanottuun temperamenttiin, joista jokaisella on oma kemiallinen säätelyaineensa.
Näiden aineiden määrän määräävät perintötekijät, joten Fisherin teoria voi selittää myös sen, miksi perimä vaikuttaa persoonallisuuteen.
Kun henkilöllä on aivoissaan runsaasti dopamiinia, hänen ensisijaiseksi persoonallisuustyypikseen tulee utelias/tarmokas temperamentti.
Sen sijaan henkilö, jonka serotoniinitaso on korkea, saa varovaisen/vastuuntuntoisen temperamentin.
Sekä dopamiini että serotoniini ovat keskushermoston välittäjäaineita, jotka kuljettavat viestejä hermosolusta toiseen. Ne vaikuttavat myös niillä aivoalueilla, jotka muovaavat persoonallisuutta.
Fisherin erottamia kahta muuta temperamenttia säätelevät sukupuolihormonit, jotka kiertävät veren mukana. Hormonit vaikuttavat aivoihin erityisesti sikiökauden aikana, mutta niiden vaikutus säilyy koko elämän.
Testosteroni kasvattaa niitä aivojen osia, joihin analyyttinen/suora temperamentti perustuu. Estrogeeni puolestaan laskee avuliaan/myötätuntoisen temperamentin kehityksen perustan.
Kaikki neljä ainetta vaikuttavat jokaiseen kehittyvään yksilöön, joten ihmisillä on aina kaikkien neljän temperamentin piirteitä persoonallisuudessaan.
Fisher uskoo kuitenkin, että jokaisessa yksilössä yksi aine pääsee vaikuttamaan muita enemmän persoonallisuuden kehitykseen.
Siten ihmiset ovat jaettavissa neljään eri persoonallisuustyyppiin, jotka Fisher on nimennyt. Dopamiini hallitsee seikkailijaa, serotoniini rakentajaa, testosteroni johtajaa ja estrogeeni neuvottelijaa. Fisherin teoria on kiistanalainen, koska sen tueksi ei ole esitetty suoria todisteita.
40 prosenttia ruotsalaisista miehistä on johtajia persoonallisuustyypiltään. Lähde: Helen E. Fisher et al. 2015, Frontiers in Psychology
Fisher ei ole esimerkiksi ensin määrittänyt sikiön testosteronitasoa ja sitten seurannut testaamalla lapsen persoonallisuuden kehittymistä syntymän jälkeen.
Sen sijaan hän perustaa teoriansa epäsuoriin todisteisiin eli tieteelliseen näyttöön aineiden vaikutuksesta aivoihin.
Hän osoitti itse vuonna 2013 aivokuvausten avulla, että seikkailijatyypin henkilöillä dopamiinikeskukset toimivat vilkkaasti ja neuvottelijatyypin henkilöillä olivat aktiivisia ne aivojen osat, joiden kasvua estrogeeni näyttää edistävän sikiönkehityksen aikana.
Ikä näkyy persoonallisuudessa
Perintötekijät ja kehon kemialliset aineet toimivat persoonallisuuden kehityksen ohjaimina jo ennen syntymää, mutta niiden vaikutus on pysyvä ja kestää koko elämän.
Esimerkiksi sukupuolihormoneihin kuuluvien estrogeenin ja testosteronin määrä kasvaa voimakkaasti murrosiässä ja pienenee vähitellen 50. ikävuodesta eteenpäin.
Hormoniheilahtelut vaikuttavat hermosolujen kasvuun eri puolilla aivoja ja saavat ne luomaan uusia keskinäisiä yhteyksiä.
Vaikka kokonaiskuva hormonien vaikutuksesta aivoihin on vielä hajanainen, ei ole epäilystäkään siitä, että hormonimäärien vaihtelu leimaa eri elämänvaiheissa tapahtuvia persoonallisuuden muutoksia.
Sama havainto pätee myös niihin persoonallisuuden osiin, jotka kehittyvät serotoniinin ja dopamiinin vaikutuksen alaisina.
Paitsi, että niiden pitoisuudet aivoissa vaihtelevat eri elämänvaiheissa, myös niiden hajoamisnopeudessa esiintyy vaihtelua. Tästä seuraa, että aineet vaikuttavat aivoihin milloin milläkin tavalla.
Ulkonäkö heijastaa mieltä
Kaksoset Anaïs ja Samantha ovat myös ulkoisesti kuin yhdestä puusta veistettyjä. Nimenomaan huomattava yhdennäköisyys sai siskokset kiinnostumaan toisistaan.
Perintötekijöillä ei olekaan tärkeä osa vain persoonallisuuden kehityksessä, vaan ne myös ohjaavat ulkonäköpiirteiden muodostumista muun muassa kasvojen osalta.
Tämä on helppo todeta niin sanottuna sukunäkönä: saman suvun jäsenillä on usein samoja tunnistettavia kasvonpiirteitä.
Koska kehon kemia vaikuttaa sekä ulkonäköön että persoonallisuuteen, osa tutkijoista pitää mahdollisena, että tietyt fyysiset ominaisuudet liittyvät tiettyihin persoonallisuuspiirteisiin.
Venäläinen IT-insinööri Aleksandr Katšur (englantilaisittain Alexander Kachur) testasi teoriaa vuonna 2020 kehittämällään neuroverkolla, joka tekoälyn avulla yritti määrittää henkilöiden persoonallisuuden analysoimalla heidän kasvokuviaan.
Tietokoneohjelma opetteli itse suoriutumaan tehtävästä käymällä läpi 30 000:n persoonallisuustestin tehneen henkilön kuvat.
38 prosenttia ruotsalaisista naisista on neuvottelijoita persoonallisuustyypiltään. Lähde: Helen E. Fisher et al. 2015, Frontiers in Psychology
Tekoäly sovelsi yritys ja erehdys -oppimismenetelmää: arvattuaan kuvan henkilön persoonallisuustyypin se tutustui oikeaan vastaukseen. Oppivan tietokoneohjelman osumatarkkuus parani paranemistaan, ja loppujen lopuksi sen onnistumisprosentiksi tuli peräti 79–88.
Voidaan siis sanoa, että kasvot kuvastavat persoonallisuutta – siitä syystä, että molempia muovaa kehon kemia.
Samalla tavalla kuin kaikki voivat nähdä itsessään vanhempiensa ulkonäköpiirteitä, kuten isän vahvan leuan tai äidin perunanenän, jokainen voi nyt syyttää vanhempiaan sulkeutuneisuudestaan tai synkkämielisyydestään.