Kuvittele maailma, jossa vanhemmat voivat käyttää kehittynyttä Ddna-teknologiaa saadakseen lapsen, jolla on mahdollisimman alhainen autismin kirjon, kaksisuuntaisen mielialahäiriön, diabeteksen, syövän ja sydäntautien riski.
Tämä saattaa kuulostaa uskomattomalta mutta on itse asiassa jo mahdollista. Alati kasvava joukko yrityksiä tarjoaa nimittäin nykyisin kattavan geenianalyysin sisältäviä keinohedelmöityspalveluja, joihin kuuluu mahdollisuus valita yksityiskohtaisen geenitiedon perusteella juuri halutunlainen lapsi.
Mahdollisuutta ovat hyödyntäneet esimerkiksi yhdysvaltalaiset Simone ja Malcolm Collins, jotka ovat omien sanojensa mukaan pronatalisteja.
Pronatalistit ovat liike, joka kannustaa lastensaantiin ja suurempiin perhekokoihin, jotta globaalisti laskevat syntyvyysluvut saataisiin käännettyä nousuun. Liikkeessä vaikuttaa myös Teslan perustaja ja kymmenen lapsen isä Elon Musk.
Liike on kiistanalainen, sillä sen toiminta tuo osin mieleen natsi-Saksassa levinneet ajatukset perheistä ja lisääntymisestä.
Natsit pyrkivät ylläpitämään rotuhygieniaa ja lisäämään arjalaisten lasten määrää sekä vähentämään esimerkiksi juutalaisten ja vammaisten lisääntymistä.
Kriitikkojen mukaan pronatalistien visio ihmiskunnan laadun parantamisesta kuulostaa samalta kuin rasistinen ideologia, joka rakentui käsitykselle siitä, että jotkut ihmiset ja tietyt geneettiset ominaisuudet ovat arvokkaampia kuin toiset.
Collinsin pariskunta kieltää tällaisen samankaltaisuuden olemassaolon. Heidän mukaansa liikkeen tavoitteena ei ole rodullinen puhtaus tai virheettömät ihmiset:
”Emme usko täydellisten lasten tuottamiseen. Haluamme vain antaa lapsillemme parhaat mahdollisuudet menestyä elämässä”, Simone Collins sanoo The Telegraph -lehden haastattelussa.
Pariskunnan tavoitteena on saada 7–13 lasta. Tällä hetkellä heillä on kolme lasta, jotka ovat kaikki saaneet alkunsa keinohedelmöityksellä.
Kuuntele Simone Collinsin kertovan parin ideologiasta ja lasten ominaisuuksien valinnasta:
Parin käyttämä keinohedelmöitysprosessi eroaa monin tavoin normaalista keinohedelmöityksestä.
Ensin Simone Collinsin munasoluja hedelmöitettiin Malcolm Collinsin siittiösoluilla ja niiden annettiin kasvaa laboratoriossa, minkä jälkeen niille tehtiin perusteellinen niin kutsuttu polygeeninen sikiöaikainen testaus.
Prosessin aikana laboratorioteknikot pyrkivät tunnistamaan joka ikisestä hedelmöitetystä munasolusta geneettisiä muutoksia ja riskitekijöitä – ja vanhemmat voivat tämän perusteella päättää, mitkä munasoluista siirretään naisen kohtuun kasvamaan.
Kriitikot ovat kehityksestä huolissaan ja huomauttavat, että vielä ei tiedetä, millaisia seurauksia hedelmöittyneiden munasolujen geneettisellä testauksella on. Collinsin pariskunta on kuitenkin rauhallisin mielin.
Pariskunta on mennyt vielä askeleen pidemmälle syntymättömien lastensa kehittelyssä. Pariskunnan hedelmöitetyt munasolut testannut yritys ei tarjoa tietoa, jonka perusteella voisi ennustaa esimerkiksi tulevan lapsen älykkyyden, joten Collinsit latasivat testiensä raakadatan itselleen ja edelleen verkkosivustolle, jolla analysoidaan aikuisten ihmisten dna:ta.
Tällä tavoin he saivat sikiön terveysprofiilin lisäksi tiedon monista muista ominaisuuksista, kuten sikiön kyvystä hallita stressiä.
”Meille tärkeintä on mielenterveys ja henkinen suorituskyky”, Simone Collins sanoi Bloomberg-uutistoimistolle.
”Ihmiset luottavat vakaasti tieteen kykyyn seuloa syöpiä ja hoitaa niitä, mutta eivät niinkään sen kykyyn löytää ja estää aivosumua tai masennusta.”