Our website does not support Internet Explorer.

To get the best experience on our website and of our content, please use a more modern browser like Edge, Chrome, Safari or similar.

Pandemiaa vastaan pikarokotteella

Törkyisellä torilla Wuhanin miljoonakaupungissa Kiinassa alkunsa saanut harmiton virus muuntautui tappajaksi. Parin kuukauden päästä koronavirus COVID-19 oli tarttunut yli 200 000 ihmiseen eri puolilla maailmaa. Myös rokotteita alettiin heti kehitellä monessa maassa.

NEXU Science Communication, Han Suyuan/China News Service/Getty images

Joulukuun 30. päivänä 2019 kiinalainen lääkäri Li Wenliang lähetti sikäläisessä WeChat-sovelluksessa viestin opiskelukavereilleen: ”Akuuttitapauksia karanteenissa.”

Tällä hän tarkoitti seitsemää potilasta, jotka oli pantu eristyksiin hänen sairaalassaan, koska heillä oli havaittu tunnistamaton sairaus.

Li Wenliang työskenteli silmälääkärinä Wuhanin keskussairaalassa. Wuhan on 11 miljoonan asukkaan kaupunki Hubein maakunnassa Keski-Kiinassa.

Wenliang oli huolissaan, sillä hänellä oli itselläänkin perhettä: raskaana oleva vaimo ja yksi lapsi ennestään.

”Pelottavaa. Onko se sars?” kysyi yksi viestinsaajista. Sars eli äkillinen vakava hengitystieoireyhtymä aiheutti epidemian vuonna 2002. Sekin alkoi Kiinasta.

Kaikkiaan siihen sairastui yli 8 000 ihmistä ympäri maailmaa. Heistä lähes 800 kuoli.

Kiinalainen lääkäri Li Wenliang varoitti jo 30. joulukuuta 2019 uudesta vaarallisesta sairaudesta. Kiinan viranomaiset vaiensivat hänet.

© Dr. Li Wenliang

Wenliang tiesi hyvin, että tietojen jakaminen ei ollut vaaratonta. Kiinan viranomaisilla on tapana salailla tietoja, jotka voivat huolestuttaa kansalaisia.

Kriisi tai paniikki voisi asettaa poliitikot huonoon valoon.

Wenliang ei silti pelännyt viranomaisten suuttumusta. Hän oli enemmän huolissaan perheensä ja ystäviensä terveydestä.

Wenliangin viesti levisi sosiaalisissa medioissa sananmukaisesti kuin virus. Hän saikin keskellä yötä kutsun Wuhanin terveyshuollon johtavan viranhaltijan puheille.

Tämä tivasi Wenliangilta selitystä, miksi tämä oli jakanut tiedon karanteenipotilaista.

Kolme päivää myöhemmin poliisi pakotti Wenliangin allekirjoittamaan tunnustuksen, jonka mukaan hän oli toiminut laittomasti.

Samaan aikaan tuntemattoman sairauden aiheuttaja levisi miljoonakaupungissa.

Virus syntyi törkyisellä torilla

Tuntematon sairaus ei ollut sarsia, mutta sen aiheuttaja oli sars-viruksen sukulainen. Koronavirukset ovat ryhmä erityyppisiä taudinaiheuttajia.

Myös sars- ja mers-virukset ovat koronaviruksia.Wuhanista liikkeelle lähtenyt uusi koronavirus oli perimältään 79-prosenttisesti samanlainen kuin sars-virus.

Uusi virus sai nimen SARS-CoV-2 (Severe Acute Respiratory Syndrome Coronavirus 2).

Sen aiheuttamaa tautia kutsutaan nimellä COVID-19, joka on lyhenne sanoista coronavirus disease (koronavirussairaus) ja vuodesta 2019, jolloin tauti havaittiin.

Normaalisti koronavirus ei ole vaarallinen ihmisille. Myös jokatalvisten flunssien ja hengitystieinfektioiden eli nuhan, kurkkukivun ja yskän taustalla on usein koronavirus.

Näin virus tunkeutuu keuhkoihin

1 / 3
123

Kun virusgeenit ovat asettuneet keuhkosolujen pinnalle, ne tunkeutuvat niiden sisään ja vapauttavat perimänsä.

© Shutterstock

Koronavirus voi kuitenkin muuntautua niin, että se voi pahimmassa tapauksessa johtaa kuolemaan, jos potilas on entuudestaan sairas tai heikkokuntoinen.

Tällainen virusmuoto syntyy useimmiten eläimessä ja tarttuu siitä ihmiseen. Näin kävi SARS-CoV-2-virukselle.

Koronavirukset viihtyvät parhaiten siellä, missä ihmiset ja eläimet elävät lähekkäin.

Kun mers-hengitystieoireyhtymä puhkesi epidemiaksi Saudi-Arabiassa vuonna 2012, virus oli tarttunut ihmisiin kameleista.

Vuoden 2002 sars-epidemian syyllinen oli puolestaan virus, joka levisi ihmisiin sivettieläimistä. Niitä myytiin ruoaksi kiinalaisilla toreilla.

Myös uuden koronaviruksen matka ihmisiin alkoi torilta, tarkemmin sanottuna Huananin ruokatorilta Wuhanista.

Se on ruuhkainen ja kaoottinen paikka, jossa pienissä kojuissa myydään lihaa ja kalaa mutta myös matelijoita ja villieläimiä, joita monet kiinalaiset pitävät herkkuna.

Wuhanin kaupungin tartuntatautien valvontaviranomaisten raportin mukaan hygieniaolosuhteet torilla olivat ala-arvoiset, ilmanvaihto oli huono ja roskia lojui kasoissa likaisilla lattioilla. Olot olivat siis ihanteelliset koronavirukselle.

Huananin torilla sianlihaa myynyt Hu Xiaohu työskenteli näissä saastaisissa oloissa, kun virus alkoi levitä joulukuun lopussa vuonna 2019.

Hu Xiaohu huomasi jonkin olevan vialla, kun useat työntekijät sairastuivat ja heille nousi kuume. Syytä ei tiedetty, mutta useat sairastuneista pantiin karanteeniin.

Koronapotilaita italialaisessa sairaalassa. Maan heikko varautuminen johti poikkeuksellisen suureen kuolleisuuteen.

© Matteo Biatta/Avalon Red/Ritzau Scanpix

Tammikuun 1. päivänä torille ilmestyi poliiseja ja viranomaisia ja se suljettiin. Paikallishallinto antoi lausunnon, että torialue puhdistetaan.

Vielä saman päivän aikana torille tuli joukko suojapukuihin sonnustautuneita työntekijöitä, jotka alkoivat suihkuttaa kojuja ja lattioita desinfiointiaineella.

Puhdistusoperaatio oli ensimmäinen merkki siitä, että viranomaiset yrittivät saada tartunnat kuriin.

Jo edellisenä päivänä Wuhanin viranomaiset olivat lähettäneet Pekingiin viestin, että uusi epidemia oli puhkeamassa.

Pääepäilty on lepakko

Ei ole varmaa tietoa siitä, mikä eläin oli uusimman koronaviruksen ensimmäinen isäntä, mutta epäiltyjen listan kärjessä on lepakko.

Lepakolla on siitä erikoinen immuunijärjestelmä, että se ei juuri reagoi virustartuntoihin. Monet muille eläimille vaaralliset virukset eivät aiheuta lepakolle sairauksia.

Niinpä se voi lennellä terveenä ympäriinsä levittämässä taudinaiheuttajaa muihin eläimiin ja ihmisiin.

Sars-virus oli lähtöisin lepakosta, samoin ebolavirus, joka aiheutti yli 11 000 ihmisen kuoleman Länsi-Afrikassa vuosina 2013–2016.

Wuhanin sairaalaan joutuneiden koronapotilaiden näytteitä tutkittiin kaupungin virologisessa tutkimuslaitoksessa.

Mukana oli tutkija Zheng-Li Shi, joka kollegoineen selvitti vuonna 2002 Guangdongin maakunnassa Etelä-Kiinassa epidemian aiheuttaneen sars-viruksen alkuperän.

Koronavirus tunnistettiin nopeasti, ja sen perimä osoitti, että myös alkuperäinen isäntä on ollut lepakko.

Koronaviruksen matka lepakosta ihmiseen on kuitenkin todennäköisesti kulkenut jonkin toisen eläimen kautta.

Tavallisesti väli-isäntänä toimii nisäkäs tai lintu, jota lepakko on purrut tai joka on syönyt lepakon.

Kun väli-isännän verta tai muita ruumiinnesteitä pääsee ihmiseen, ihmistä tulee viruksen kantaja.

Väestönkasvu antaa viruksille vauhtia

Vuoden 1980 jälkeen uusien virusepidemioiden määrä maailmassa on nelinkertaistunut. Myös sairauksien lukumäärä on kasvanut. Kaikkiaan vuoden 1980 jälkeen on rekisteröity 219 maassa 12 103 epidemiaa, joiden aiheuttajina oli 216 eri virusta.65 prosenttia viruksista oli lähtöisin eläimistä. Kun maapallon väkiluku kasvaa, ihmiset ja eläimet elävät yhä lähempänä toisiaan. Kun samalla kaupungistuminen kiihtyy ja matkustaminen yleistyy, virukset leviävät entistä helpommin ja nopeammin..

Ihmisillä on yhä enemmän eläinnaapureita

Wuhanin virologisen tutkimuslaitoksen tutkijoiden mukaan myös nykyinen koronavirus on kulkenut eläinisännästään ihmiseen tavallista reittiä.

Pekingin normaaliyliopiston ja Kiinan luonnonsuojelujärjestön vuonna 2012 tekemän tutkimuksen mukaan kolmasosa Kiinan suurkaupunkien asukkaista on käyttänyt elintarvikkeita, lääkkeitä tai vaatteita, jotka on valmistettu villieläimistä Eikä Kiina ole suinkaan ainoa paikka, jossa villieläimet ja ihmiset kohtaavat.

Kaupunkien kasvaessa yhä useammat luonnonvaraiset eläimet ovat saaneet ihmisen naapurikseen.

Yhä useampi ihminen Afrikassa, Aasiassa ja Etelä-Amerikassa voi arkisessa ympäristössään törmätä lepakoihin, jyrsijöihin ja apinoihin.

Monissa maissa niitä myös metsästetään syötäväksi. Lajien välinen rinnakkaiselo ei kuitenkaan ole aina riskitöntä.

Jopa 60 prosenttia ihmisiin tarttuvista uusista sairauksista on peräisin eläimistä, arvioi Lontoon eläintieteellisen seuran biologi Kate Jones.

Koronaviruksen rna on kartoitettu, ja sitä voidaan nyt viljellä laboratoriossa.

© iStock

Mitä enemmän ihminen on tekemisissä eläinten ja siten mahdollisten taudinaiheuttajien kanssa, sitä useammin epidemioita puhkeaa.

Vuoden 1980 jälkeen epidemioiden määrä maailmassa on nelinkertaistunut. Nykyään tunnetaan noin 40 infektiosairautta, joita ei ollut 40 vuotta sitten, muun muassa sars, hiv, lintuinfluenssa, nipah, lassakuume, zikavirusinfluessa ja nyt koronavirusinfektio.

60 prosenttia ihmiskunnasta voi sairastua

Kun tammikuuta 2020 oli ehditty elää viikko, Wuhanin keskussairaalan ensiapu oli täynnä potilaita, joilla oli maailman tuorein infektiosairaus.

Sairaalahenkilökunta oli hätää kärsimässä potilasvyöryn edessä. Kaikkien osastojen henkilökunta määrättiin hoitamaan koronapotilaita, myös Li Wenliang.

Tammikuun 10. päivänä Wenliang sai rajun yskän. Pian hänellä todettiin COVID-19-tartunta, ja hänestä tuli potilas. 34-vuotias lääkäri ei kuitenkaan ollut huolissaan itsestään.

Hän odotti innolla toipumistaan, jotta pääsisi taas auttamaan epidemian jarruttamisessa.

”Kun paranen, palaan etulinjaan. Epidemia leviää koko ajan, enkä halua olla rintamakarkuri”, Wenliang kertoi kiinalaissanomalehden haastattelussa.

Sillä aikaa, kun hän oli vuoteen omana, uusi sairaus tuli tutuksi koko maailmalle.

Tasan kuukausi sen jälkeen, kun Wenliang oli lähettänyt viraaliksi kasvaneen viestinsä opiskelukavereilleen, Maailman terveysjärjestö WHO julisti koronaviruksen kansainväliseksi terveyskriisiksi.

Helmikuun 11. päivänä 2020 Geneveen Sveitsiin kokoontui 400 johtavaa asiantuntijaa pohtimaan, miten uuteen maailmanlaajuiseen epidemiaan pitäisi suhtautua. Tuossa vaiheessa Kiinassa oli rekisteröity 42 638 koronatartunnan saanutta, joista 1 016 oli kuollut.

WHO:n asiantuntijat arvioivat, että jokainen viruksen kantaja tartuttaa keskimäärin 2,5 muuta ihmistä.

© European Centre for Disease Prevention and Control (ECDC)

Pandemian keskus siirtyi Kiinasta Eurooppaan

Maaliskuun puolivälissä Kiinan hallituksen ankarat rajoitustoimet olivat hidastaneet viruksen leviämistä Kiinassa, mutta Euroopassa käyrä oli vasta alkanut nousta. Taulukossa on tartunnan saaneiden määrä Kiinassa (punainen) ja Kiinan ulkopuolella (oranssi) ajanjaksona 1. helmikuuta 2020 – 12. maaliskuuta 2020. Siitä näkyy, miten koronaviruspandemian keskus on siirtynyt Kiinasta Eurooppaan.

Koronavirus leviää siis herkemmin kuin esimerkiksi sars.

Hongkongin yliopiston kansanterveyslääketieteen professori Gabriel Leung arvioi Geneven-tapaamisessa, että jos koronaviruksen leviämistä ei saada kuriin, jopa 60 prosenttia maailman väestöstä voi saada tartunnan.

Leviämisen estäminen on valtava työ. Koronavirus leviää pisaratartuntana eli hyvin herkästi. Lyhyessä ajassa virus valloitti kaikki maanosat Antarktista lukuun ottamatta.

Leviämisen hillitsemistä vaikeuttaa se, että tartunnan saanut voi tartuttaa toisia ihmisiä jo ennen kuin hänellä ilmenee oireita.

Johns Hopkins -yliopistossa USA:ssa tehdyn tutkimuksen mukaan yli 97 prosentissa koronatapauksista taudin itämisaika on 11,5 vuorokautta.

Itämisaika tarkoittaa aikaa, joka kuluu tartunnan saamisesta ensimmäisten oireiden ilmaantumiseen.

Lisäksi COVID-19:n aiheuttamat oireet ovat useimmiten vain yskä, kuume ja väsymys. Niiden perusteella sitä on hyvin vaikeaa erottaa tavallisesta flunssasta ilman erillistä testiä.

Vakavissa tapauksissa koronavirus voi aiheuttaa vaarallisen keuhkokuumeen ja heikentää sisäelinten toimintaa, jolloin tarvitaan sairaalahoitoa.

Koska kyseessä on virustauti, antibiooteista ei ole apua.

Nopeasti rokote uusia viruksen muotoja vastaan

Niin sanotulla rna-rokotetekniikalla voidaan tuottaa muutamassa viikossa rokote mitä tahansa virusta vastaan. Tavallisissa rokotteissa on heikennettyjä virushiukkasia, mutta rna-rokotteessa käytetään pätkää viruksen geeneistä. Kun se ruiskutetaan elimistöön, solut alkavat tuottaa viruksen pintaproteiineja, jotka herättävät immuunijärjestelmän.

  • © mikkel juul jensen/sara hougaard bagge

    Viruksesta otetaan geenejä

    Viruksen perimän sisältävästä rna-juosteesta (keltainen) leikataan irti pätkä geenejä, jotka ohjaavat viruksen pintaproteiinin tuotantoa.

  • © mikkel juul jensen/sara hougaard bagge

    Geenit pakataan molekyyliin

    Geenit siirretään molekyyliin (sininen), joka on samankokoinen kuin tavalliset virushiukkaset. Molekyylit ruiskutetaan potilaaseen.

  • © mikkel juul jensen/sara hougaard bagge

    Elimistö tuottaa virusproteiinia

    Elimistössä molekyyli tunkeutuu soluun (sininen) ja saa sen tuottamaan viruksen proteiinia (punaiset pätkät). Immuunijärjestelmä (punainen solu) alkaa tuottaa sille vasta-ainetta (punainen sidos).

  • © mikkel juul jensen/sara hougaard bagge

    Immuunijärjestelmä tunnistaa viruksen

    Kun ihminen altistuu oikealle virukselle, immuunijärjestelmän vasta-aineet tunnistavat sen pintaproteiinit ja tuhoavat sen nopeasti.
    Rna-rokote on nopea kehittää myös uutta mutatoitunutta virusta vastaan. Sitä varten tarvitaan vain rna-pätkä, jossa on uuden virusproteiinin geenit.

Tämän hetkisten tietojen mukaan tartunnan saaneista noin 3,4 prosenttia menehtyy sairauteen. Se on huomattavan suuri osuus verrattuna esimerkiksi tavalliseen influenssaan, jonka yhteydessä kuolleisuus on noin 0,2 prosenttia. Pahimmassa vaarassa ovat yli 70-vuotiaat ja ne, joilla on ennestään jokin perussairaus, joka heikentää vastustuskykyä.

Koronavirus on influenssavirusten tavoin niin sanottu rna-virus. Rna tarkoittaa ribonukleiinihappoa, joka on viruksen perimä.

Toisin kuin ne virukset, joiden perimä on dna:n muodossa, rna-virukset, kuten COVID-19, pystyvät muuntumaan nopeasti ja leviävät siksi helposti.

Leviämistä helpottaa se, että koronaviruksen vaipan ulkopinnassa on piikkimäisiä proteiineja, joilla se tarttuu elimistön soluihin.

Lisäksi pinnan proteiinit voivat toimintansa lakkaamatta muuttua, kun viruksen perimä muuttuu.

Kun pintaproteiinit muuntuvat perimän mukana, elimistön immuunijärjestelmä ei enää tunnista niitä uhkaksi, vaikka elimistö olisi jo kehittänyt vastustuskyvyn joitakin koronavirustyyppejä vastaan.

3,4% – Niin moni kuolee koronaan. Aluksi koronatartunnan saaneiden kuolleisuus oli sama kuin vaikeassa influenssassa eli 0,3–1 %. Maaliskuussa 2020 luku oli yli kolminkertainen.

Tutkijat pelkäävät, että SARS-CoV-2-koronavirus voi muuntua vieläkin herkemmin tarttuvaksi.

Länsi-Afrikan ebolaepidemian aikana esiintyy ebolaviruksesta useita muunnoksia, ja tutkijoiden mukaan yksi niistä, GPA82V, tarttui jopa kaksi kertaa niin nopeasti kuin muut ebolaviruskannat.

Koronavirus oli jo muuttunut kerran, kun se tarttui eläimestä ihmiseen ja alkoi tarttua ihmisesta ihmiseen.

On olemassa suuri riski, että se muuttuu taas. Muuttunut versio voi olla edellistä ärhäkämpi – tai lievempi. Joka tapauksessa nopea muuntuminen vaikeuttaa rokotteen kehittämistä.

3 mahdollista seuraavaa pandemiaa

Epidemiatutkimusta tukeva CEPI-järjestö varoittaa erityisesti kolmesta viruksesta. Ne ovat jo aiheuttaneet epidemioita, mutta CEPI pelkää niiden kehittyvän vielä herkemmin tarttuviksi ja entistä vaarallisemmiksi.

Koko maailma etsii rokotetta

Rokotteen kehittäminen on kilpajuoksua ajan kanssa, ja tutkijoiden pitää olla koko ajan valmiina siltä varalta, että virus yhtäkkiä muuntuu toisenlaiseksi.

Kehitystyö on silti täydessä käynnissä, ja monta edistysaskelta on jo otettu.

Ennen kuin rokote voidaan kehittää, on kartoitettava viruksen perimä eli koronaviruksen tapauksessa rna.

Kiinan viranomaiset ilmoittivat jo alkuvuodesta 2020, että he ovat kartoittaneet koronaviruksen koko rna:n.

Rna-kartan pohjalta voitiin alkaa kasvattaa virusta laboratoriossa. Jo pari viikkoa myöhemmin australialaisen Melbournen yliopiston Doherty-instituutin tutkijat ilmoittivat saaneensa valmiiksi ensimmäisen erän koronaviruksia tutkittaviksi.

Nyt kaikkialla maailmassa testataan olemassa olevia lääkeaineita siltä varalta, että ne tehoaisivat koronavirukseen tai ainakin hidastaisivat sen leviämistä.

Koronavirusta ympäröi rasvavaippa, jossa olevat piikit tarttuvat keuhkosolujen pintamolekyyleihin.

© NEXU Science Communication, Han Suyuan/China News Service/Getty images

Yhdysvalloissa aloitettiin maaliskuun puolivälissä kliiniset testit remdesiviiri-nimisellä aineella.

Remdesiviiri on kehitetty alun perin ebolan hoitoon, mutta se näyttää tepsivän myös uuteen koronavirukseen.

Ensimmäisen testiin osallistuneen koronapotilaan oireet helpottivat, eikä hänellä ollut haitallisia sivuvaikutuksia.

Toinen mahdollinen lääke on klorokiini. Sitä käytetään normaalisti malarialääkkeenä, mutta laboratoriossa sillä on saatu pysäytettyä myös koronaviruksen leviäminen.

Lisäksi Japanissa on alettu testata myös hiv-lääkkeitä koronavirusta vastaan.

Bill Gates rahoittaa tutkimusta

Euroopan unionissa uusien lääkkeiden ja rokotteiden arvioinnista ja valvonnasta vastaa Euroopan lääkevirasto EMA.

Tavallisesti uuden lääkkeen hyväksyminen kestää jopa 210 päivää, mutta helmikuussa 2020 otettiin käyttöön poikkeusmenettely, jolla hyväksymisprosessi lyheni noin 70 päivään.

Käsittelyaikaa voidaan lyhentää muun muassa niin, että rokotteen kehittäjät lähettävät tutkimustuloksensa lääkevirastolle sitä mukaa kuin ne valmistuvat eivätkä vasta sitten, kun koko tutkimus on valmis.

Poikkeusmenettelyä on aiemmin sovellettu sikainfluenssa- ja ebolarokotteen lupakäsittelyyn.

Ebolaepidemian aikaan norjalaisen virustutkijan John-Arne Røttingenin johtama kansainvälinen tutkimusryhmä kehitti rVSV-ZEBOV-nimisen ebolarokotteen, jota testattiin tuhansilla tartunnan saaneilla saman tien.

© CDC/The economist

Taistelu käyrän loiventamiseksi

Euroopassa maa toisensa jälkeen julkaisi määräyksiä ja ohjeita, joiden oli määrä ehkäistä räjähdysmäinen tartuntojen kasvu (punainen käyrä), joka romahduttaisi terveydenhuoltojärjestelmän. Taulukko osoittaa, miten suuri tartuntojen määrä olisi ilman rajoituksia (punainen) ja rajoitusten ollessa käytössä (oranssi). Katkoviiva esittää terveydenhuoltojärjestelmän kapasiteettia.

Uusi rVSV-ZEBOV-rokote sisältää sorkka- ja kavioeläimiltä otettua virusta, joka on ihmiselle vaaraton. Sen sisälle siirretään ebolaviruksen rna:sta geenejä, jotka tuottavat virukselle tunnusomaiset pintaproteiinit.

Kun virus ruiskutetaan ihmiseen, se alkaa tuottaa virushiukkasia, jotka muistuttavat ebolaviruksia. Ne saavat immuunijärjestelmän aktivoitumaan niin, että se torjuu myös oikean ebolaviruksen.

Tällaista rokotetta kutsutaan rna-rokotteeksi. Tutkijat toivovatkin, että se tai vastaava tekniikka auttaa nopeasti kehittämään lääkkeen SARS-CoV-2-koronavirusta vastaan.

Rna-rokotteen etuna on se, että siinä uusia rokotteita voidaan kehittää nopeasti sitä mukaa kuin uusia virusmuunnoksia ilmenee.

Uutta rokotetta kiirehtii myös kansainvälinen epidemioihin varautumista edistävä järjestö CEPI (Coalition for Epidemic Preparedness Innovations), jonka rahoittajiin kuuluvat Microsoft-yhtiön perustaja Bill Gates ja hänen vaimonsa Melinda Gates.

CEPI varoitti jo 2018 raportissaan, että uusi pandemia iskee seuraavien 10–15 vuoden aikana.

Vuonna 2019 Bill Gates julisti, että pandemioihin on varauduttava yhtä vakavasti kuin sotiin.

Li Wenliang hävisi taistelun koronavirusta vastaan 17. helmikuuta 2020. Vähän ennen kuolemaansa hän antoi haastattelun The New York Timesille.

”Uskon, että olisimme selvinneet paljon paremmin, jos viranomaiset olisivat kertoneet epidemiasta aikaisemmin. Tarvitsemme lisää avoimuutta.”

Lue myös:

Aivot

Uusi tutkimus: vasenkätiset ovat parempia matematiikassa

1 minuuttia
Ebola

Ebola saattaa levitä miljoonakaupunkiin

15 minuuttia
Ikääntyminen

Tutkijat: Vanhenet kolmessa vaiheessa

4 minuuttia

Kirjaudu sisään

Tarkista sähköpostiosoite
Salasana vaaditaan
Näytä Piilota

Oletko jo tilaaja? Oletko jo lehden tilaaja? Napsauta tästä

Uusi käyttäjä? Näin saat käyttöoikeuden!

Nollaa salasana

Syötä sähköpostiosoitteesi, niin saat ohjeet salasanasi nollaamiseksi.
Tarkista sähköpostiosoite

Tarkista sähköpostisi

Olemme lähettäneet sinulle sähköpostia osoitteeseen . Siinä on ohjeet, joiden avulla voit nollata salasanasi. Jos et ole saanut sähköpostia, tarkista, että se ei ole joutunut roskapostin joukkoon.

Anna uusi salasana.

Nyt sinun pitää antaa uusi salana. Salasanassa pitää olla vähintään 6 merkkiä. Kun olet luonut uuden sanasanan, sinua pyydetään kirjautumaan sisään palveluun.

Salasana vaaditaan
Näytä Piilota