Lihavien ihmisten määrä maailmanlaajuisesti on kolminkertaistunut vuoden 1975 jälkeen, ja suurin osa maailman väestöstä asuu nyt maissa, joissa liikalihavuus on aliravitsemusta merkittävästi suurempi ongelma.
Lihavuusleikkaus voi olla tehokas keino vaikean tai sairaalloisen lihavuuden hoitoon, mutta leikkaukseen liittyy kuitenkin aina riskejä ja epämiellyttäviä sivuvaikutuksia.
Nottinghamin yliopiston ja lontoolaisen King's Collegen tutkijat ovat nyt selvittäneet, miten lihavuusleikkauksen tuloksiin päästäisiin ilman varsinaista leikkausta.
Lihavuusleikkauksia eli bariatrista kirurgiaa on monentyyppistä. Yksi tavallisimmista leikkauksista on mahalaukun ohitusleikkaus, jossa kirurgi tekee mahalaukun yläpuolelle pienen pussin eli ikään kuin uuden, pienen mahalaukun erilleen entisestä mahalaukusta.
Toinen yleinen menetelmä on mahalaukun kavennusleikkaus, jossa suurin osa mahalaukkua poistetaan ja loput kavennetaan hihan muotoiseksi putkeksi.
Suurempi ruokahalu ja hitaampi aineenvaihdunta
Aiemmin tutkijat uskoivat, että potilaat laihtuivat leikkauksen avulla siksi, että mahalaukkua oli pienennetty.
Viime vuosina on kuitenkin alettu ymmärtää entistä paremmin niitä moninaisia mekanismeja, jotka yhdessä johtavat laihtumiseen.
Eräs näistä mekanismeista koskee sappihappoa, keltavihreää nestettä, jota erittyy maksassa ja jota siirtyy aterian jälkeen pohjukaissuoleen.
Sappihappo mahdollistaa rasvan ja rasvaliukoisten vitamiinien saannin ruoasta, mutta sillä voi olla merkitystä myös ruokahalun säätelyssä.
Tutkimalla Amsterdamissa yhtä lihavuusleikkauksen läpikäynyttä ja kahta leikkauksessa käymätöntä ryhmää tutkijat havaitsivat, että lihavuusleikkauksessa käyneillä oli elimistössään vähemmän isoursodeoksikolaatti-nimistä sappihappoa, joka on yhteydessä suurempaan ruokahaluun ja hitaampaan aineenvaihduntaan.
Tutkimuksissa kävi myös ilmi, että kuitulisä näytti laskevan sappihapon määrää – tosin vähemmän kuin lihavuusleikkaus.
Uusia menetelmiä lihavuuden hoitoon
Tutkimus on vasta alkuvaiheessa, mutta tutkijat toivovat, että ajan mittaan löytöä voidaan käyttää toistamaan lihavuusleikkauksen vaikutuksia ilman, että potilaiden täytyy käydä läpi suurta leikkausta.
Tutkijat toivovat myös, että tutkimustulosten avulla pystytään kehittämään paremmin räätälöityjä hoitokeinoja myös niille, jotka ovat ylipainoisia mutta eivät vielä sairaalloisen lihavia.
”Kun ymmärrämme paremmin perimän, suolistobakteerien ja ravitsemuksen välisen monimutkaisen vuorovaikutuksen sappihappotason säätelyssä ja sappihappojen vaikutuksen ruokahaluun ja aineenvaihduntaan, voimme toivottavasti kehittää uusia strategioita ylipainon ehkäisyyn ja hoitoon”, tutkimusta johtanut Christina Menni King's Collegesta toteaa lehdistötiedotteessa.