Mitä päihteet ovat?
Päihteet ovat aineita, jotka vaikuttavat eri tavoin ihmisen psyykeen.
Päihteet jaetaan kolmeen kategoriaan niiden vaikutusten mukaan:
- Lamaannuttavat aineet, kuten kannabis, bentsodiatsepiinit, heroiini, morfiini ja gammahydroksibutyraatti.
- Stimuloivat aineet, kuten amfetamiini, kokaiini, ekstaasi (MDMA) ja poppersit.
- Hallusinogeeniset aineet, kuten LSD, ketamiini ja sienet.
Kymmenen vaarallisimman päihteen lista koostuu lähinnä kahden ensimmäisen kategorian aineista, mutta se ei suinkaan tarkoita, etteivätkö hallusinogeenitkin olisi vaarallisia.
Hallusinogeenit ovat psykedeelisiä, tajuntaa laajentavia aineita, jotka voivat aiheuttaa aistiharhoja. Ne eivät ole myrkyllisiä tai riippuvuutta aiheuttavia, mutta niiden todellisuutta vääristävä vaikutus voi aiheuttaa käyttäjälle ahdistusta ja johtaa pahimmillaan itsemurhaan.
Mitkä on maailman vaarallisin päihde?
Tutkimustieto ei tarjoa yksiselitteistä vastausta siihen, mikä on päihteistä vaarallisin.
Lopputulos riippuu nimittäin siitä, mitä tekijöitä tutkimuksessa painotetaan, kertoo psykologi ja Aarhusin yliopiston päihdetutkimuksen lehtori Morten Hesse.
”Voidaan vaikka tutkia sitä, miten suuri riski on kuolla huomenna, jos käyttää tiettyä ainetta. Tällöin alkoholia ja heroiinia voidaan pitää vaarallisina mutta tupakkaa täysin harmittomana. Sen sijaan riski kuolla tupakkaan pitkäaikaisen käytön seurauksena on todella korkea.”
Jos tarkastellaan taas riippuvuuden kehittymisen riskiä, vaarallisimpia aineita ovat fentanyyli, heroiini ja kokaiini.
Lääketieteen aikakauslehdessä The Lancetissa vuonna 2010 julkaistussa tutkimuksessa päihteiden vaarallisuutta arvioitiin sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta.
Maailman 10 vaarallisinta päihdettä:
- Alkoholi
- Heroiini
- Crack (puhdas kokaiini)
- Fentanyyli
- Metamfetamiini
- Kokaiini
- Tupakka
- Amfetamiini
- Kannabis
- GHB (Fantasy)
Aineita ei ole listattu järjestyksessä.
Lue lisää 10 vaarallisimmasta päihteestä tästä.
Alkoholi
Alkoholit ovat orgaanisia yhdisteitä. Juomissa käytetty alkoholi on nimeltään etanoli.
Etanolia valmistetaan käymisreaktiolla sokerista. Etanolia tarvitaan oluen, viinin ja muiden alkoholipitoisten juomien valmistukseen.
Alkoholi on lamaannuttava päihde, vaikka alkoholin juomisesta voi tuntua tulevan energinen olo. Morten Hesse selittää, että kaksoisvaikutus johtuu niin kutsutusta GABA-järjestelmästä:
”Alkoholi aktivoi GABA-järjestelmää, joka on eräänlainen aivojen jarrujärjestelmä. Jarrutettaessahan asiat seisahtuvat, ja tämän vuoksi alkoholin juominen tekee olon uneliaaksi. Aivot ovat kuitenkin johdonmukainen kokonaisuus, joten jarrutus vaikuttaa muillakin alueilla, esimerkiksi estoja ylläpitävillä alueilla.”
Alkoholi on vaarallisimpien päihteiden listan kärjessä, sillä se on haitallista paitsi yksilölle itselleen, myös päihteistä haitallisin koko yhteiskunnan kannalta.
Alkoholi on maailman yleisin päihde, ja myös sen käytössä on omat riskinsä.
Noin 1,5 promillen humalassa monet kokevat muistivaikeuksia, ja tätä korkeammat promillemäärät voivat olla hengenvaarallisia, sillä aivojen hengityskeskus voi tällöin lamaantua.
Alkoholin väärinkäyttö kasvattaa maksasairauksien, haimatulehdusten, verenpainetaudin, ruoansulatuselimistön verenvuotojen, aivohalvausten ja syövän riskiä. Maailman terveysjärjestön WHO:n mukaan alkoholin väärinkäytön seurauksena kuolee vuosittain kolme miljoonaa ihmistä.
Kun alkoholi arvioitiin vuoden 2010 tutkimuksessa maailman vaarallisimmaksi päihteeksi, perusteena olivat paitsi alkoholin käytön yksilöille aiheuttamat riskit, myös alkoholin aiheuttamat vaarat laajemmin esimerkiksi liikenteessä ja rikollisuuden taustatekijänä.
Heroiini
Heroiini on opioidi, jota valmistetaan oopiumunikosta.
Unikon siemenkodat sisältävät morfiinia, jota voidaan käyttää kipulääkkeenä tai josta voidaan jalostaa heroiinia.
Yli 80 prosenttia oopiumista tuotetaan Afganistanissa, missä sitä viljellään laittomasti heroiinin valmistamiseen.
Koko oopiumiunikko sisältää opiaatteja. Oopiumia saadaan viiltämällä siemenkotaa, jolloin siitä valuu ulos maitiaisnestettä. Kuivattua nestettä sanotaan raakaoopiumiksi.
Heroiini lamaa osia keskushermostosta ja vaikuttaa näin lamauttavasti elimistössä ja aivoissa.
Heroiinia käytetään jauheena nuuskaamalla tai suonensisäisesti nesteeseen liuotettuna. Käyttö tuottaa aluksi lyhyen euforian tunteen, mitä seuraa pian tunteja kestävä uneliaisuus.
Yliannostuksessa lamauttava vaikutus voi johtaa hengitysvaikeuksiin. Hapenpuute tai sydämenpysähdys ovatkin heroiinin yliannostuksissa yleisimpiä kuolemansyitä.
Riippuvuuden riskin kannalta heroiini on kokaiinin ohella maailman vaarallisimpia päihteitä. Heroiiniin muodostuu nopeasti syvä riippuvuus, ja käytön lopettaminen aiheuttaa voimakkaita vieroitusoireita.
Crack
Crack-kokaiini eli crack on kemiallisesti tuotettu, rasvaliukoisempi ja vahvempi kokaiinin muoto. Siksi se vaikuttaa myös nopeammin aivossa, joten se on voimakkaampi huume kuin kokaiini. Siihen kehittyy myös nopeasti riippuvuus.
Crackia käytetään polttamalla, ja sillä on elimistössä piristävä vaikutus. Crackia poltettaessa käydään läpi kolme psyykkistä vaihetta, Morten Hesse kuvailee.
”Ensimmäinen vaihe tuo itsevarmuuden, euforian ja mielihyvän ryöpsähdyksen. Toisessa vaiheessa korostuvat hyvän olon tunne, puheliaisuus ja luovuus. Kolmannessa vaiheessa vieroitusoireet alkavat, ja vaikutuksen hälvetessä levottumuuden ja ahdistuksen tunne voimistuvat.”
Crackin psyykkisten vaikutusten, kuten ahdistuksen ja paranoidisen psykoosin, lisäksi se voi aiheuttaa hengitysvaikeuksia, verisuonitukoksia ja aivoverenvuotoja, ja se on näin yksi vaarallisimmista päihteistä.
Crackin psyykkisten vaikutusten, kuten ahdistuksen ja paranoidisen psykoosin, lisäksi se voi aiheuttaa hengitysvaikeuksia, verisuonitukoksia ja aivoverenvuotoja, ja se on näin yksi vaarallisimmista päihteistä.
Vuonna 2017 kokaiinin käytön seurauksena maailmassa kuoli 7 287 ihmistä.
Fentanyyli
Fentanyyli on synteettisesti valmistettu opioidi, jolla on nopeasti kipua lievittävä vaikutus. Fentanyyli on 50–100 kertaa vahvempaa kuin morfiini, ja sitä käytetään voimakkaiden kiputilojen hoidossa.
Fentanyyli aiheuttaa samalla voimakasta riippuvuutta, mikä voi johtaa sen väärinkäyttöön varsinaisen kivun hoidon jälkeen.
Laittomilla markkinoilla fentanyylia sekoitetaan usein heroiiniin, jotta aineesta saadaan vahvempaa. Juuri fentanyylin vahvuuden vuoksi pienikin annos voi olla hengenvaarallinen.
Fentanyylia käytetään ensisijaisesti laastareina tai pistoksina.
Parin viime vuoden aikana fentanyylin väärinkäyttö on lisääntynyt merkittävästi, ja Yhdysvalloissa fentanyyli yleisin yliannostuskuolemien syy.
Kipua lievittävän vaikutuksen ohella fentanyyli voi nimittäin aiheuttaa sydämen rytmihäiriöitä, kurkunpään ja henkitorven lihassupistuksia, halvauksia ja hengityksen lamaantumista.
Riippuvuuden ja tappavien yliannostusten riskin kannalta fentanyyli onkin yksi maailman vaarallisimmista päihteistä. Euroopassa fentanyyli ei ole vielä levinnyt kovin laajalti, mutta Yhdysvalloissa se oli vuonna 2019 siitä joutui ainakin 36 359 kuolemantapausta.
Metamfetamiini
Metamfetamiini on kemiallisesti valmistettu, amfetamiineihin kuuluva päihde. Se stimuloi keskushermostoa amfetamiinin ja kokaiinin tapaan ja vaikuttaa näin piristävästi.
Amfetamiini vapauttaa aivoissa välittäjäaineita dopamiinia, serotoniinia ja noradrenaliinia, mikä aiheuttaa euforian ja lisääntyneen energian, itsevarmuuden ja hyvän olon tunteen.
Metamfetamiinia nuuskataan, poltetaan tai käytetään suonensisäisesti.
Myös metamfetamiinilla on lukuisia haitallisia vaikutuksia, jotka tekevät siitä yhden maailman vaarallisimmista päihteistä. Jo pienikin annos voi aiheuttaa aivoverenvuodon tai verisuonitukoksen ja johtaa näin kuolemaan.
Metamfetamiini aiheuttaa myös voimakasta riippuvuutta, ja pitkäaikainen käyttö voi aiheuttaa muutoksia aivojen tunne- ja muistialueilla.
Metamfetamiinin väärinkäytöstä seuraa näin usein ahdistusta ja masennusta, ja se voi johtaa itsemurhayrityksiin.
Vuonna 2019 Yhdysvalloissa kuoli 10 603 ihmistä psykostimulanttien, kuten metamfetamiiniin ja amfetamiinin, yliannostukseen.
Kokaiini
Kokaiini on päihde, jota saadaan Etelä-Amerikan luoteisosissa Perun, Bolivian ja Chilen alueella kasvavasta kokapensaasta (Erythroxylum Coca).
Kokapensaan lehtiä on käytetty päihteenä jo yli 4 000 vuotta niiden euforisoivan ja keskushermostoa stimuloivan vaikutuksen ansiosta.
Kokaiinia nautitaan yleisimmin nuuskaamalla mutta myös suun kautta tai suonensisäisesti.
Kokaiini muistuttaa vaikutuksiltaan amfetamiinia ja metamfetamiinia, jotka lisäävät itseluottamuksen, energisyyden ja hyvän olon tunnetta.
Kokaiinin yliannostus voi aiheuttaa ruumiinlämmön nousua, hengitysvaikeuksia, kouristuksia ja sydämen vajaatoimintaa, sillä kokaiini vähentää veren virtausta aivoihin ja sydämeen.
Vuonna 2019 kokaiinin yliannostukseen kuoli Yhdysvalloissa 15 883 ihmistä.
Tupakka
Tupakkaa saadaan Nicotiana-suvun tupakkakasveista, jotka kaikki sisältävät nikotiinia.
Maailmassa on yli 70 tupakkakasvia, joiden kuivatuista lehdistä voidaan valmistaa tupakkatuotteita, kuten savukkeita, piipputupakkaa ja nuuskaa.
Tupakkaa on poltettu aina siitä asti, kun eteläamerikkalaiset intiaanit keksivät tupakkakasvin piristävän vaikutuksen yli 2 000 vuotta sitten.
Tupakka sisältää haitallista tervaa, jota erittyy, kun kasvi palaa tupakoitaessa.
Vaikka tupakan haitallisuudesta ei ole nykyisin epäilystäkään, tapa on silti sitkeässä. Morten Hessen mukaan syy piilee tupakkakasvin sisältämässä nikotiinissa:
”Nikotiini on paitsi piristävää, myös voimakkaasti riippuvuutta aiheuttavaa. Vieroitusoireet ovat niin rajut, että useimmat aloittavat uudestaan. Alkoholin vieroitusoireet eivät esimerkiksi ole mitään suhteessa tupakkaan.”
Runsas nikotiinipitoisuus ei kuitenkaan tee tupakasta yhtä vaarallisimmista päihteistä.
Vaarallisuus juontuu sen sijaan tervasta, jota muodostuu tupakkaa poltettaessa. Terva sisältää yli 70:ää karsinogeenista ainesosaa, ja se voi aiheuttaa esimerkiksi keuhkoahtaumatautia ja syöpää.
WHO:n mukaan tupakoinnin seurauksena kuolee vuosittain kahdeksan miljoonaa ihmistä. Alkoholin väärinkäytön seurauksena kuolee vuosittain kolme miljoonaa ihmistä, joten tupakointi on kuolemantapausten kannalta päihteistä kaikkein vaarallisin.
Amfetamiini
Amfetamiini on synteettinen huume, joka stimuloi keskushermostoa ja vaikuttaa näin piristävästi.
Amfetamiinin piristävä vaikutus keksittiin vuonna 1929, ja 1930-luvulla ainetta markkinoitiin masennuksen lievittäjänä.
Amfetamiini vaimentaa perustarpeita ja poistaa siksi unen, nälän ja janon tunteen. Metamfetamiinilla on samanlainen vaikutus, ja siksi aineita on aiemmin annettu taisteluissa sotilaille.
Amfetamiinia käytetään yleensä nuuskaamalla mutta myös tabletteina tai kapseleina.
Myöhemmin alettiin kuitenkin ymmärtää, miten vaarallisesta aineesta oli kyse. Nykyään amfetamiinia käytetään lääkkeenä vain pieninä annoksina esimerkiksi ADHD:n ja narkolepsian hoidossa.
Amfetamiini aiheuttaa voimakasta riippuvuutta. Piristävän vaikutuksen haihduttua tilalle tulee levottomuuden tunne. Vieroitusoireet, kuten masennus ja ärtyneisyys, ajavat jatkamaan käyttöä.
Vuonna 2019 psykostimulanttien, kuten metamfetamiinin ja amfetamiinin, yliannostukseen kuoli Yhdysvalloissa 10 603 henkilöä.
Kannabis
Kannabis on lamaava päihde, jota saadaan Cannabis Sativa-kasvista.
Kannabis sisältää kannabinoideksi kutsuttuja aktiivisia aineita, jotka vaikuttavat keskushermostoon. Niillä voi olla sekä kipua lievittäviä että euforisoivia vaikutuksia.
Kannabikseen suhtautuminen vaihtelee maittain. Esimerkiksi Kanadassa, Etelä-Afrikassa ja Meksikossa kannabis on laillistettu, mutta valtaosassa maailman maista se katsotaan yhä laittomaksi päihteeksi.
Monissa maissa kannabis on kuitenkin hyväksytty lääketieteelliseen käyttöön, muun muassa MS-taudin aiheuttamien lihaskouristusten sekä kemoterapian sivuvaikutusten lievittämiseen.
Kannabis on lamaava päihde, jota saadaan Cannabis Sativa-kasvista.
Kuolleisuuden kannalta kannabis vaikuttaa suhteellisen vaarattomalta. Kannabiksen yliannostuksesta johtuvista kuolemista raportoidaan varsin harvoin.
Kannabiksen laittomuus useimmissa maissa johtuukin Morten Hessen mukaan sitä vastoin sen yhteydestä psyykkisiin sairauksiin:
”Nykyisin on varsin pitävää näyttöä psyykkisten sairauksien ja kannabiksen väärinkäytön välisestä yhteydestä. Tämä ei tarkoita, että kaikki kannabiksen käyttäjät sairastuvat psyykkisesti. Erilaiset sosiaaliset ja biologiset tekijät vaikuttavat osaltaan siihen, kenellä kannabiksen käyttö lisää psyykkisten sairauksien riskiä.”
GHB (fantasy)
GHB on kemiallisesti valmistettua kirkasta nestettä. GHB:tä kutsutaan myös nestemäiseksi ekstaasiksi, koska se ekstaasin tavoin rentouttaa ja euforisoi ja lisää seksuaalista halukkuutta.
GHB sekoitetaan usein mehuun tai alkoholiin. Se kuuluu lamaavasti vaikuttaviin päihteisiin. GHB on myös aivoissa luontaisesti esiintyvä aine, joka osallistuu estävien välittäjäaineiden muodostamiseen.
GHB:lla on näin myös elimistössä lamaava vaikutus, ja sitä on käytetty esimerkiksi raiskauksien yhteydessä juomiin sekoitettuna uhrien huumaamiseksi puolustuskyvyttömään tilaan.
Vaikka GHB on elimistössä luontaisesti esiintyvä aine, sen käyttö päihteenä voi johtaa riippuvuteen vakavine vieroitusoireineen.
Ainetta on myös vaikea annostella, minkä vuoksi se on eräs maailman vaarallisimmista päihteistä – päihdyttäväksi tarkoitetusta annoksesta voi hyvin helposti tulla tappava annos.
GHB:n yliannostus voi aiheuttaa hallusinaatioita, muistinmenetystä, kooman ja viime kädessä hengityspysähdyksen.