Mitä kokaiini on?
Kokaiini on hyvänolon tunteen tuottava aine, jota saadaan eteläamerikkalaisen kokapensaan (Erythroxylum) lehdistä. Kokapensas kasvaa villinä vuoristoseuduilla, ja lajeja on yli 250.
Pensaan lehtiä käyttivät jo Andeilla eläneet inkat.
He pureskelivat lehtiä selvitäkseen paremmin korkeassa ilmanalassa. Lehdillä oli myös virkistävä vaikutus.
Kokapensas sisältää alkaloidiyhdisteitä, jotka vaikuttavat kemiallisesti sekä eläimiin että ihmisiin. Kokaiini on yksi kokapensaan alkaloideista, ja kuivatuissa lehdissä sitä on 0,23–0,96 prosenttia.
Nykyisin suurin osa kokasadosta päätyy laittomiin laboratorioihin, joissa lehdistä eristetään kokaiinia ja muunnetaan se kokaiinisuolaksi eli karvaiksi valkoisiksi kiteiksi. Prosessissa käytetään ympäristölle haitallisia yhdisteitä, kuten bensiiniä ja suolahappoa.
Kiteet ovat kokaiinihydrokloridia, ja niissä on puhdasta kokaiinia yleensä 30–40 prosenttia.
YK:n tuoreimman huumeraportin mukaan 269 miljoonaa ihmistä maailmassa käyttää huumeita. Määrä on kasvanut 30 prosentta vuodesta 2009.
Kokaiini on yksi suosituimmista huumeista, ja sen käyttäjiä arvioidaan olevan maailmassa 24,5 miljoonaa.
Mitä kokaiini tekee elimistössä?
Kokaiini aivopesee kemiallisesti
Kun kokaiinia nuuskataan, sitä imeytyy elimistöön nenän limakalvojen kautta ja kulkeutuu aivojen limbisen järjestelmän eli niin sanottujen liskoaivojen mielihyvä- ja palkitsemisalueille.
Pala suklaata, hyvä laulu, odotettu suudelma tai muu miellyttävä aistiärsytys aktivoi näitä aivojen alueita luonnostaan.
Myös kokaiini aktivoi samoja aivoalueita, mutta se tapahtuu ilman aistinelimien vastaanottamia ärsykkeitä pelkällä suoralla kemiallisella prosessilla, jonka aikana elimistössä vapautuu suuria määriä dopamiini-välittäjäainetta.
Dopamiini tuottaa onnen ja tyytyväisyyden tunteen, minkä vuoksi sitä kutsutaan mielihyvähormoniksi.
Kun aivoissa vapautuu dopamiinia luonnollisesti, kuljettajaproteiinit palauttavat vapautuneet dopamiinimolekyylit vastaanottajahermosta takaisin lähettäjähermoon.
Dopamiinia kierrätetään aivoissa niin, että aivot pystyvät vapauttamaan sitä seuraavallakin kerralla, kun ihminen kokee jotain miellyttävää.
Käyttäjä tavoittelee ensi huumaa
Kun kokaiini salpaa aivojen kuljettajaproteiinit, vapautunutta dopamiinia ei enää saada käyttöön, ja mitä enemmän kokaiinia nautitaan, sitä vähemmän dopamiinia on käytettävissä.
Tämä selittää myös sen, miksi ensimmäinen kokaiinin käyttökerta on mieleenpainuvin. Väärinkäyttäjät joutuvat nauttimaan kokaiinia yhä suurempia määriä saavuttaakseen samanlaisen hyvänolontunteen.
Kun hyvänolontunne laantuu, alkaa alamäki, koska aivoissa on dopamiinivajausta.
Osa käyttäjistä tulee levottomiksi, ärsyyntyneiksi ja kireiksi tai kokee ahdistusta tai vainoharhaisuutta, ja ajan mittaan kokaiini lakkaa lähes kokonaan vaikuttamasta.
Milloin kokaiini keksittiin?
Kokaiinia eristi kokalehdistä ensimmäisenä kemisti Albert Niemann vuonna 1859.
1880-luvulla aineesta tuli suosittua lääkäripiireissä. Sitä käytti myös itävaltalainen psykiatri Sgmund Freud.
”Jos etsitään ihmistä, joka on syypää kokaiinin viihdekäytön yleistymiseen, niin se on Freud.” Dominic Streatfeild – Cocaine: An Unauthorised Biography -teoksen kirjoittaja.
Kirjeessään kollegalle Freud kuvaili, miten hän alkoi nauttia ainetta ”masennukseen ja ummetukseen, joihin se osoittautui loistavaksi”.
Myöhemmin samana vuonna hän julkaisi tieteellisen artikkelin nimeltä ”Über Coca”. Siinä hän kuvasi ”hienointa kiihtymistä… riemua ja pitkäkestoista euforiaa”, jota hän tunsi nautittuaan kokaiinia ensimmäisen kerran.
Psykiatri Sigmund Freud ei ollut mieltynyt vain tupakkaan. Hän kannatti myös kokaiinin käyttöä, nautti sitä itsekin säännöllisesti ja määräsi sitä lääkkeeksi potilailleen.
Cocaine: An Unauthorised Biography -teoksen kirjoittajan Dominic Streatfeildin mukaan itävaltalaislääkäri sai aineen käytön yleistymään tavallisen kansan keskuudessa.
”Jos etsitään ihmistä, joka on syypää kokaiinin viihdekäytön yleistymiseen, niin se on Freud.” Streatfeild kirjoittaa.
Coca-Colassa oli hiven kokaiinia
Kokaiinin käyttö yleistyi erityisesti, kun kokaiinipitoiset juomat tulivat myyntiin vuonna 1863.
Ensimmäinen oli Vin Mariani, bordeauxviini, joka sisälsi kokaiiniuutetta.
Sitten yhdysvaltalainen farmaseutti John Pemberton kehitti kuuluisimman kokaiinipitoisen juoman, Coca-Colan. Sitä alettiin markkinoida vuonna 1886 ”aivotonikkina”.
Coca-Cola brändättiin aikoinaan ”aivotonikkina”, joka sisälsi aivoja stimuloivaa kokapensasuutetta.
Coca-Colan arvioidaan sisältäneen niinkin paljon kokaiinia kuin yhdeksän milligrammaa. Tavallinen päihdekäyttöannos on 50–75 milligrammaa.
Jo vuonna 1903 kokaiinin käytöstä Coca-Colassa luovuttiin.
Tutkijat kehittivät ”kokaiiniantabuksen”
Yhdysvaltojen päihteiden väärinkäytön tutkimuslaitos on yhdessä Kööpenhaminan yliopiston tutkijoiden kanssa kehittänyt aineen, joka voi estää kokaiinin euforisoivan vaikutuksen.
Tavoitteena on kehittää hoito kokaiiniriippuvaisille, sillä aineen käyttö voi johtaa ahdistukseen, masennukseen ja psykooseihin – puhumattakaan taloudellisesta perikadosta, sillä kokaiini on kallista.
Aine, jota tutkijat kutsuvat ”kokaiiniantabukseksi”, on muunnos modafiniilista, jota yleensä käytetään äkillistä vireystilan laskua aiheuttavan narkolepsian kaltaisten neurologisten sairauksien hoidossa.
Modafiniili estää dopamiinin takaisin imeytymisen samaan tapaan kuin kokaiini.
Kokaiinin kyseessä ollessa takaisin imeytymisen estäminen aiheuttaa elimistössä dopamiinin määrän jyrkän kasvun, mikä tuottaa riippuvuutta aiheuttavan hyvänolontunteen.
Modafiniili estää samalla lailla dopamiin takaisin imeytymisen, mutta se ei aiheuta päihtymystä. Sen käyttäjällä kokaiinin tehonkin pitäisi jäädä olemattomaksi.
Oletusta tukevat kokeet, joita on tehty hiirillä. Modafiniiliä saaneet hiiret eivät reagoineet normaalisti kokaiiniin.
”Odotamme, että näin käy myös ihmisillä – että voimakas ”humaus” jää syntymättä”, toteaa Kööpenhaminan yliopiston neurotieteiden tutkimuslaitoksen professori Claus Juul Løland raportissaan Lundbeck-säätiölle, joka on rahoittanut lääkeaineen tutkimusta lähes 700 000 eurolla.
Tanskalais-yhdysvaltalainen tutkijaryhmä tekee edelleen töitä parantaakseen ainetta, jota testataan parhaillaan eläinkokeissa.
Kun aine on läpäissyt testit, ryhmä hakee lupaa aloittaa kliiniset kokeet eli kokeet ihmisillä, jotka haluavat eroon kokaiiniriippuvuudesta.
Lue myös Maailman vaarallisimmat päihteet.