Shutterstock
Kuppi kahvia

Näin paljon kofeiinia on juomissasi

Yli kolmannes maapallon väestöstä juo kahvia päivittäin. Miten päivittäinen kofeiiniannos vaikuttaa elimistöön, ja onko kofeiini pitkällä aikavälillä terveellistä?

Mitä kofeiini on?

Kofeiini on kemiallinen yhdiste, joka on alkaloidi samoin kuin esimerkiksi nikotiini ja morfiini. Näille aineille on yhteistä se, että niillä on keskushermoston toimintaa kiihdyttävä vaikutus.

Kofeiinia on yli 60 kasvissa, muun muassa näissä:

  • Kahvipavut
  • Kolapähkinät
  • Kaakaopavut
  • Teepensas.

Tupakkakasvien nikotiinin tavoin kofeiini toimii luontaisena torjunta-aineena, joka suojaa kasvia hyönteisiltä.

Ihmisille kofeiini on vaaratonta kohtuullisina määrinä. Joissakin tutkimuksissa on saatu viitteitä siitä, että sillä voisi olla jopa terveyshyötyjä.

Onko kofeiini terveellistä?

Kahvia voi huoletta juoda vaikka joka päivä. Tutkimus vuodelta 2017 osoittaa, että päivittäinen kofeiinin nauttiminen voi jopa auttaa ehkäisemään kroonisia sairauksia, kuten Alzheimerin tai Parkinsonin tautia ja tyypin 2 diabetesta.

Iltakahvi tosin ehkä kannattaa jättää välistä. Kofeiini vaikuttaa aivoihin piristävästi, minkä vuoksi kofeiinipitoinen juoma saa olon tuntumaan virkeältä ja vähemmän väsyneeltä.

Tutkimus osoittaa, että kofeiini salpaa aivojen adenosiinireseptoreja, jotka muutoin saisivat olon tuntumaan väsyneeltä. Siitä syystä kofeiini voi heikentää unen laatua.

Vaikka unenpuute voikin pitkään jatkuessaan vahingoittaa terveyttä, tutkimuksissa ei ole havaittu kofeiinin nauttimisella olevan haitallisia pitkäaikaisvaikutuksia.

Kofeiinin määrä elimistössä puoliintuu jo viidessä tunnissa, minkä jälkeen olo alkaa taas tuntua väsyneeltä.

Kofeiinin määrä eri juomissa

Vaikka kahvi on yleisin kofeiinin lähde, se ei suinkaan ole ainoa. Myös tee, kaakao ja kola- ja energiajuomat sisältävät kofeiinia.

Tästä näet, kuinka paljon kofeiinia eri juomissa on.

Kuinka paljon kofeiinia on kahvissa?

Kupillisessa (125 ml) tavallista kahvia on noin 85 milligrammaa kofeiinia.

Kuinka paljon kofeiinia on kofeiinittomassa kahvissa?

Kupillisessa (125 ml) kofeiinitonta kahvia on 3–6 milligrammaa kofeiinia.

Kuinka paljon kofeiinia on kaakaossa?

Lasillisessa kaakaota (200 ml) on 6–10 milligrammaa kofeiinia.

Kuinka paljon kofeiinia on mustassa teessä?

Kupillisessa (230 ml) mustaa teetä on 47–90 milligrammaa kofeiinia. Kofeiinin määrä riippuu teelaadusta, teen hautumisajasta ja veden kuumuudesta.

Kuinka paljon kofeiinia on vihreässä teessä?

Kupillisessa (230 ml) vihreää teetä on 20–45 milligrammaa kofeiinia. Kofeiinin määrä riippuu teelaadusta, teen hautumisajasta ja veden kuumuudesta.

Kuinka paljon kofeiinia on valkoisessa teessä?

Kupillisessa (230 ml) valkoista teetä on 6–60 milligrammaa kofeiinia. Kofeiinin määrä riippuu teelaadusta, teen hautumisajasta ja veden kuumuudesta.

Kuinka paljon kofeiinia on matcha-teessä?

1 grammassa matcha-jauhetta on 35 milligrammaa kofeiinia.

Kuinka paljon kofeiinia on Coca-Colassa?

Tölkillisessä (330 ml) Coca-Colaa on 34 milligrammaa kofeiinia. Saman kokoisessa Coca-Cola Light -tölkissä on 42 milligrammaa kofeiinia.

Kuinka paljon kofeiinia on Redbull-energiajuomassa?

Tölkillisessä (250 ml) Redbull-energiajuomaa on 80 milligrammaa kofeiinia.

Kuinka paljon kofeiinia on Monster-energiajuomassa?

Tölkillisessä (500 ml) Monster-energiajuomaa on 160 milligrammaa kofeiinia. Saman määrän kofeiinia saa noin neljästä kupillisesta espressokahvia.

Kuinka paljon kofeiinia saa nauttia päivässä?

Suositeltu enimmäisannos kofeiinia on 400 milligrammaa vuorokaudessa, mikä vastaa neljästä viiteen kuppia tavallista kahvia. Kofeiinin sietokyky on yksilöllinen, ja se riippuu muun muassa henkilön painosta.

Aarhusin yliopiston Päihdetutkimuskeskuksen psykologin ja lehtorin Morten Hessen mukaan etenkin raskaana olevien kannattaa noudattaa kahvisuosituksia: “Kofeiinilla on haitallinen vaikutus raskauteen. Liika kahvin juominen voi vaarantaa raskauden jatkumisen“, hän toteaa.

Syynä on se, että aineenvaihdunta hidastuu raskauden aikana ja etenkin sen viimeisen kolmanneksen aikana. Kofeiini hajoaa tästä syystä raskauden loppuvaiheessa elimistössä hitaammin, mikä voi vaikuttaa sikiön painoon ja kasvattaa keskenmenoriskiä.

Liian suurella kofeiiniannoksella voi olla seuraavia haittavaikutuksia:

  • Unettomuutta
  • Päänsärkyä
  • Nestehukkaa
  • Huimausta
  • Ahdistusta.

Biolääketieteen ja ravitsemuksen professorin Lars Ove Dragstedin mukaan haittavaikutuksia ilmenee vasta, kun veren kofeiinipitoisuus ylittää 15 milligrammaa per litra.

Runsaskofeiiniset tuotteet voivat aiheuttaa liika-annostuksen

Jos kofeiinipitoisuus veressä nousee yli 80 milligrammaan per litra, määrä on tappava.

Tämä tosin edellyttäisi, että aikuinen joisi 10 litraa kahvia muutamassa tunnissa virtsaamatta, mikä on lähes mahdotonta.

Liika-annostuksen vaara piileekin lähinnä muiden kofeiinilähteiden, kuten kofeiinipillereiden ja energiajuomien, nauttimisessa.

Lue myös Maailman vaarallisimmat päihteet.

Kofeiinipilleri lusikassa

Kofeiinipillereitä myydään apteekeissa, ja niillä on piristävä vaikutus. Niitä nautittaessa pitää varoa, ettei ylitä suositeltua enimmäisannosta vuorokaudessa.

© Shutterstock

Kofeiinipilleri sisältää 100–200 milligrammaa kofeiinia, mikä tarkoittaa, että kaksi pilleriä sisältää jo vuorokauden suositellun enimmäisannoksen.

Yli viiden kofeiinipillerin nauttimisella voi olla vaarallisia seurauksia.

Musta tee
© Shutterstock

Kofeiinin historia

Kofeiinipitoisia juomia on nautittu monissa kulttuureissa useiden tuhansien vuosien ajan.

Nykyisin suuri osa maapallon väestöä nauttii kaipaamansa päivittäisen kofeiiniannoksena energia- tai kolajuomana, kaakaona, kahvina tai teenä, mutta aiemmin tarjolla on ollut monia muitakin tapoja.

Jo vuoden 1000 eaa. maissa Kiinassa huomattiin, että teepensaan lehdissä oli kofeiinia.

Tuolloin tee oli silkin kaltainen ylellisyystuote. Kahvi, joka on nykyisin yleisin kofeiinin lähde, keksittiin vasta vuoden tienoilla 850 Etiopiassa.

Vasta 1400-luvulla kahvipapuja alettiin paahtaa, jolloin kahvinjuontitapa levisi nopeasti ensin arabien keskuudessa ja sitten Euroopassa.

Kun kahvin kysyntä kasvoi, eurooppalaiset siirtomaaherrat alkoivat 1600-luvulla perustaa kahviplantaaseja Afrikkaan ja Karibialle.