Lähellä kuolemaa käyneet kertovat usein unista ja hallusinaatioista, joita yleensä ei esiinny muissa elämän vaiheissa.
Tavallisia kuolemanrajakokemuksia ovat muun muassa näköaistimus pimeästä tunnelista, jonka päässä näkyy valoa, tai kokemus, että elämä kulkee kuin elokuvana silmien editse.
Yhteistä kaikille rajakokemuksille on se, että tieteen on ollut vaikeaa selittää niitä.
Tutkijoille on aiheuttanut harmaita hiuksia myös se, miten on mahdollista, että aivojen toiminta jatkuu, vaikka sydän on lakannut toimimasta.
Viime vuosina tutkimukset ovat hieman lisänneet ymmärrystä asiasta, ja tuore Michiganin yliopistossa Yhdysvalloissa tehty tutkimus tuo selityksen ehkä askelen lähemmäksi.
Tutkimuksessa havaittiin kuolevilla potilailla outoa aivotoimintaa. Tutkijat kertovat havainnostaan Proceedings of the National Academy of Sciences -tiedejulkaisussa ilmestyneessä artikkelissaan.
Kuoleman läheisyys aktivoi muistot
Tutkimusta johtanut neurologi Jimo Borjigin kiinnostui kuolemanrajakokemuksista kymmenen vuotta sitten, kun hän havaitsi kiinnostavaa toimintaa kuolevien rottien aivoissa.
Rottakokeissa Borjigin kollegoineen havaitsi kuolevien eläinten aivoissa niin sanottuja gamma-aaltoja. Gamma-aallot ovat suuritaajuisimpia aivoaaltoja. Niitä esiintyy ihmisillä mittauksissa yleensä silloin, kun heitä pyydetään palauttamaan mieleensä muistoja.
Gamma-aallot syntyvät niissä aivojen osissa, jotka liittyvät muun muassa muistiin, aistiharhoihin ja selkouniin eli uniin, joita nähdessään ihminen tietää näkevänsä unta.
Nyt julkistetussa tutkimuksessa Borjigin kollegoineen havaitsi samankaltaisia gamma-aaltoja kuolevilla ihmispotilailla, joiden aivotoimintaa seurattiin EEG:n eli aivosähkökäyrän avulla.
Aivot komentavat sydämen pysähtymään
Jimo Borjiginin rottakokeissa havaittiin, että kuoleman hetkellä rotan aivot käskivät sydämen lopettamaan toimintansa.
Pysähtymiskäsky aivoista kulkee välittäjäaineiden viemänä hermoja pitkin sydämeen. Borjiginin tutkimustiimi seurasi välittäjäaineiden kulkua herkillä mittauslaitteilla.
Tutkijat päättelivät, että jos aivoista tulevan käskyn kulku voidaan katkaista, sydämen toiminta voi jatkua ainakin hetken, ennen kuin muut elimet lakkaavat toimimasta.
Asiaa tutkittiin kokeella, jossa kuoleville rotille pantiin aivoihin ja sydämen lähistölle elektrodit, jotka seurasivat niiden toimintaan. Sitten puolelta rotista katkaistiin vagus- eli kiertäjähermo niin, että aivojen ja sydämen välinen viestintä lakkasi. Puolella rotista hermoyhteys aivojen ja sydämen välillä toimi normaalisti.
- 5 minuuttia: Niillä rotilla, joilla vagushermo oli ehjä, sydän lakkasi toimimasta viimeistään viiden minuutin kuluttua.
- 13 minuuttia: Niillä rotilla, joilta vagushermo oli katkaistu, sydän pysähtyi vasta 13 minuutin loppua.
Tutkimuksessa seurattiin neljän potilaan aivotoimintaa.
Kahdella potilaista esiintyi huomattavan paljon gamma-aaltoja sellaisella aivojen alueella, jolla on keskeinen merkitys ihmisen tietoisuudelle. Myös kahdella muulla potilaalla aivotoiminta vilkastui juuri ennen kuolemaa.
Tutkijat painottavat, että on mahdotonta sanoa, miten potilaat itse kokivat aivotoiminnan lisääntymisen.
Tulokset viittaavat kuitenkin siihen, että äkillisesti vilkastunut aivotoiminta voi liittyä näkö- ja kuuloaistimuksiin, mikä voisi selittää lähellä kuolemaa käyneiden oudot kokemukset.