Opas: Näin opit nopeasti vierasta kieltä
Koskaan ei ole liian vanha opiskelemaan vieraita kieliä. Taidot voivat karttua yllättävän nopeasti – etenkin, jos ottaa kielentutkijoiden ja -opettajien neuvoista vaarin. Tässä viisi vinkkiä.
Koskaan ei ole liian myöhäistä opetella vierasta kieltä. Tutkimusten mukaan aikuiset voivat oppia vierasta kieltä yhtä nopeasti kuin lapset.
Kaikki lähestymistavat eivät kuitenkaan toimi yhtä hyvin. Tutkijat ovat testanneet erilaisia oppimistekniikoita löytääkseen ne, jotka toimivat parhaiten.
Olemme keränneet tähän viisi tehokasta – ja helposti sovellettavaa – menetelmää, joilla voi hankkia hyvän kielitaidon nopeasti.
ALOITUS
Heittäydy rohkeasti
Vaikutus: Pakotat aivosi oppimaan.
Miksi?
Sitkeähenkisen uskomuksen mukaan aikuisen on hyvin vaikea oppia vierasta kieltä. Useat tutkimukset osoittavat kuitenkin, että valtaosa ihmisistä voi oppia kieltä kuin kieltä missä iässä tahansa ja että aikuisena vieras kieli on mahdollista omaksua yhtä nopeasti kuin lapsena. Aikuisiällä opiskelun aloittavat voivat hyvinkin muodostaa nopeasti lauseita syntyperäisten puhujien tapaan. Lisäpalkkiona aikuisopiskelijalle on se, että vieraan kielen opiskelu pitää hoksottimet kunnossa.
Miten?
Vierasta kieltä voi opiskella menestyksekkäästi, vaikka aikaa olisi vähän. Kielenoppimissovellus, kuten Rosetta Stone, Duolingo tai Babbel, ei vaadi ehkä varttia pitempää päivittäistä käyttöä. Yritä liittää vieras kieli osaksi arkeasi: kirjoita esimerkiksi ostoslistat sillä ja liimaa esineisiin tarralappuja, joista näet, mitä nimityksiä niistä siinä käytetään. Juttele opiskelemallasi kielellä sitä osaavien kanssa, lue lehtijuttuja, kuuntele nettiradiota ja katso elokuvia, jotta kuulet puhetta ja tutustut kulttuuriin. Jos voit, lomaile siellä, missä kieltä puhutaan.
ARVAILU
Silmäile lauseet läpi
Vaikutus: Saat hyvän kokonaiskuvan.
Miksi?
Kun opiskelija lukee vieraskielistä tekstiä, hän törmää outoihin sanoihin ja ilmauksiin. Usein niihin takerrutaan ja aletaan etsiä käännösvastineita. Tällä tavalla keskitytään enemmän yksityiskohtiin kuin kokonaisuuteen. Tämä toimintamalli voi johtaa siihen, että tekstistä ymmärretään sanat muttei ajatusta. Monet kielenoppimisen asiantuntijat pitävät sisällön hahmottamisen kannalta parempana lähestymistapana tekstin silmäilyä: sitä tarkastellaan kokonaisuutena ja outoja sanoja ja ilmauksia yritetään ymmärtää ensin lauseyhteyden perusteella.
Miten?
Kun lukiessaan tekstiä yrittää tajuta lauseiden merkityksen, pitää hyödyntää omia tietoja ja kokemuksia. Arvaamista voi helpottaa jo olemassa oleva kielitaito, ja aiheesta ja asiayhteydestä on mahdollista tehdä päätelmiä. Lue koko teksti, äläkä jää pohtimaan yksittäisiä sanoja. Toisin sanoen silmäile teksti läpi. Arvioi arvauksiasi: vaikuttavatko ne järkeviltä? Tätä pääpiirteisiin keskittyvää lähestymistapaa voi käyttää myös silloin, kun kuuntelee vieraskielistä radio-ohjelmaa tai katsoo elokuvaa ilman suomenkielistä tekstitystä.
KERTAUS
Toista sanoja riittävän usein
Vaikutus: Sanat painuvat mieleen.
Miksi?
Vuonna 2014 julkaisemassaan kirjassa Fluent Forever: How to Learn Any Language and Never Forget It yhdysvaltalainen kielinero Gabriel Wyner esitteli jaksotustekniikan, joka parantaa oppimistuloksia. Työmuistin kapasiteetti on hyvin rajallinen, sillä siihen mahtuu kerralla vain seitsemän uutta asiaa. Kun opittavat sanat kerrataan eli toistetaan sopivin välein, työmuisti huolehtii siitä, että ne tallentuvat säilömuistiin.
Miten?
Päähän pänttäämisen sijasta opeteltavia sanoja toistetaan päivien ja viikkojen kuluessa. Kertaamisen tarkoituksena on palauttaa mieleen muistettavia asioita aina silloin, kun ne ovat unohtumassa. Siis sen lisäksi, että aivoille syötetään jatkuvasti outoja sanoja, niiden annetaan käsitellä myös jo tutuksi tulleita. Näin sanat tallentuvat pysyvästi säilömuistiin. Yksi mahdollisuus on pitää säännöllisesti kertauspäiviä uusien asioiden opiskelun lomassa. Tehokkaan oppimisen kannalta olennaista on kuitenkin se, että opiskelutauot eivät veny liian pitkiksi.
ELOKUVAT
Hyödynnä tekstityksiä
Vaikutus: Opit ymmärtämään puhetta ja kirjoittamaan kieltä oikein.
Miksi?
Psykolingvistiikan Max Planck -instituutin tutkimus paljasti, että kun halutaan oppia vierasta kieltä, vieraskielistä elokuvaa ei kannata katsoa omalla kielellä tekstitettynä. Oppiminen tehostuu, kun tekstitystä ei käytetä, mutta vielä parempi vaihtoehto on se, että hyödyntää vieraskielistä tekstitystä. Silloin kuulee kieltä ja näkee, kuinka sitä kirjoitetaan.
Miten?
Kun tavoitteenasi on parantaa vieraan kielen taitoja, katso elokuvia alkukielellä tekstitettynä. Suomenkielinen tekstitys auttaa tietenkin ymmärtämään, mutta se myös vetää huomion puoleensa. Siksi puhetta ei välttämättä enää kuuntele aktiivisesti. Sen sijaan alkukielinen tekstitys voi helpottaa puheen ymmärtämistä. Kun kuuntelee ja lukee samaa kieltä yhtä aikaa, oppii paljon sen ääntämisestä ja kirjoittamisesta. Näin puhe-, luku- ja kirjoitustaidot paranevat.
ELEET
Puhu käsilläsi
Vaikutus: Omaksut myös sanattoman viestinnän.
Miksi?
Asiantuntijoiden mukaan erinomaiseen vieraan kieleen hallintaan kuuluu paljon muutakin kuin laaja sanavarasto, hyvä ääntäminen ja oikeakielisyys. Viestintä on kieli- ja kulttuurisidonnaista, ja aina osa kommunikaatiosta tapahtuu sanattomasti. Puhutaan non-verbaalisesta viestinnästä, joka sisältää esimerkiksi eleet, ilmeet, katseet, äänensävyn ja puhenopeuden. Se, että puhujan sanaton viestintä on ristiriidassa viestin sisällön kanssa, aiheuttaa yleensä hämmennystä.
Miten?
Vierasta kieltä opeteltaessa on hyvä perehtyä alusta asti sen maan kulttuuriin, jossa sitä puhutaan. Kiinnitä huomiota syntyperäisten käyttäytymiseen eri viestintätilanteissa ja tarkkaile heidän kehonkieltään. Tiedosta kulttuurien väliset erot ja yritä jäljitellä vieraan kielen puhujien tapaa elehtiä. On hyödyllistä paitsi oppia tulkitsemaan itselle vierasta käyttäytymistä myös välttämään väärien signaalien antamista. Vaikka sananlaskun mukaan vanha koira ei opi uusia temppuja, asiantuntijat eivät pidä tehtävää mahdottomana.