B-menneske

Onko olemassa ilta- ja aamuihmisiä?

Puhutaan aamu- ja iltavirkuista, ja moni pitää itseään jompanakumpana. Onko tällaiselle jaottelulle tieteellisiä perusteita vai onko kyse vain yleisestä luulosta?

Puhutaan aamu- ja iltavirkuista, ja moni pitää itseään jompanakumpana. Onko tällaiselle jaottelulle tieteellisiä perusteita vai onko kyse vain yleisestä luulosta?

Shutterstock

Tieteellistä näyttöä siitä, että ihmisillä on luonnostaan erilaisia vuorokausirytmejä, on saatu runsaasti. Sisäisen kellon perusteella on mahdollista erottaa kaksi pääryhmää, joihin viitataan joskus myös nimityksillä A- ja B-ihmiset.

A- eli aamuihmiset ovat virkeitä varhain aamulla, eivätkä he jaksa valvoa myöhään. B- eli iltaihmiset heräävät mieluiten myöhään, eikä heillä ole illalla kiire nukkumaan.

Uni-valverytmien eroa tutki ensimmäisenä saksalaispsykiatri Emil Kraepelin 1900-luvun alussa.

Ajatus kahdesta eri ihmistyypistä syntyi potilaskeskustelujen tuloksena. Kraepelin huomasi potilaidensa jakautuvan aamu- ja iltaihmisiin.

Rytmi voi piillä perimässä

Kullekin parhaiten sopivaa vuorokausirytmiä nimitetään kronotyypiksi, ja ilmeisesti siihen vaikuttavat geenit.

Asia kävi ilmi seitsemän yhdysvaltalaistutkijan vuonna 2017 tekemässä tutkimuksessa.

Ihmiset jakautuvat 6 tyyppiin

Venäläinen unitutkija Arkadi Putilov on erottanut aamu- ja iltavirkkujen lisäksi neljä muuta niin sanottua kronotyyppiä.

Havaintoja on tehty muun muassa erillään kasvaneista kaksosista. Tutkimusten mukaan heillä on yleensä sama kronotyyppi kasvuympäristöstä huolimatta.

Ihmisten synnynnäinen jakautuminen eri kronotyyppeihin on biologisesti perusteltua.

Esimerkiksi muinaisissa keräilijä-metsästäjäyhteisöissä oli etua siitä, että joku oli aina valveilla ja pitämässä silmällä vaikkapa lähistöllä liikkuvia petoja.

Vaikka ihmiset jakautuvat kahteen – tai venäläistutkijan vuonna 2017 esittämiin kuuteen – kronotyyppiin, kaikki tarvitsevat jokseenkin yhtä paljon unta vuorokauden aikana.

Tarve vaihtelee kouluikäisten 8–11 tunnista aikuisten 7–9 tuntiin.