Shutterstock

Nyt tiedetään tarkemmin, keiden kanssa viikingit saivat lapsia

Sadat ikivanhat dna-löydöt antavat tutkijoille mahdollisuuden kurkistaa viikinkien geeneihin ja perhesuhteisiin – etenkin yksi seikka yllättää.

Viikingit ovat kuuluja siitä, että he lähtivät seilaamaan verisille ja raaoille ryöstöretkille. Tuoreissa tutkimuksissa on kartoitettu, millaisia geenejä useista maailmankolkista virtasi viikinkiyhteisöihin, jotka olivat paljon oletettua monimuotoisempia.

Tukholman yliopiston johtama tutkijaryhmä on tutkinut lähes 2 000 vuotta vanhaa dna:ta, jota on löydetty muun muassa uponneista sotalaivoista ja hautakammioista, ja verrannut sitä nykyisten norjalaisten, tanskalaisten ja ruotsalaisten geenipooliin. Tuloksista ilmeni, että viikinkien geeniperimää tuli ravistelemaan joukko tietynlaisia vieraita, jotka sitten oudosti katosivat.

Viikinkiyhteisöt olivat kosmopoliittisia

Ruotsalaiset ja islantilaiset tutkijat vertailivat lähes 300:n Skandinaviaan viimeisten 2 000 vuoden aikana haudatun ihmisen geeniperimää.
Sen jälkeen dna-löytöjä verrattiin geeneihin, jotka kuuluivat 16 000:lle nykyään elävälle skandinaaville sekä yli 9 000:lle taustaltaan ei-eurooppalaiselle.

Tutkimuksessa ilmeni, että Skandinaviassa juuri viikinkiajalla oli geneettistä vaihtelevuutta paljon enemmän kuin ennen viikinkiaikaa ja sen jälkeen ja että Pohjolan maihin virtasi tuolloin geenejä paitsi Britannian ja Irlannin saarilta myös Itämeren itäosista ja Etelä-Euroopasta.

Mystinen katoaminen

Ei ollut suuri yllätys, että viikinkien ja muiden kansojen dna:t sekoittuivat, koska ajanjaksoa noin vuodesta 750 vuoteen 1055 tunnetusti leimasivat merimatkat ja kaupankäynti.

Yllättävämpi havainto uudesta kartoituksesta sen sijaan oli se, että Skandinaviaan muutti itäisemmistä maista pääasiassa naisia ja että itäiset geenit katosivat nopeasti pohjoismaalaisten dna:sta viikinkiajan jälkeen, kun taas lännestä saapuneet maahanmuuttajat yhä nykyäänkin ovat näkyvissä skandinaavien geeneissä.

Havainnon perusteella tutkijat ovat päätelleet, että viikingit olivat halukkaampia hankkimaan lapsia ja perustamaan perheitä lännestä – toisin sanoen Britannian ja Irlannin saarilta – tulleiden kuin idästä tulleiden kanssa.

Tutkija: "Tulijat ehkä kuuluivat erityiseen ryhmään"

Ei tiedetä varmasti, mistä ero dna:n säilymisessä johtuu. Näin toteaa Anders Götherström, tutkimukseen osallistunut Tukholman yliopiston evoluutiogenetiikan professori. Hänellä on kuitenkin useita oletuksia.

”Yksi tulkinta voi olla se, että idästä tulleet kuuluivat ryhmiin, joilla ei ollut aikomuksena hankkia lapsia eikä jäädä, he olivat esimerkiksi kauppiaita tai kauppiaiden puolisoita. Joukossa saattoi myös olla ryhmiä, joilla ei ollut lupaa saada lapsia, esimerkiksi munkkeja ja muita selibaatissa eläviä kristittyjä tai orjia", Götherström selittää.