Ihmiset jakaantuvat itsetunnon osalta pitkälle janalle, jonka ääripäät eroavat jyrkästi toisistaan.
Janan toisessa päässä on omiin kykyihinsä vankkumattomasti uskova itsevarma tyyppi, kun taas vastakkaisessa päässä on itsestään epävarma epäröijä.
Itsevarma ihminen voi saada itsensä ja muut vakuutettua omista lahjoistaan ja kyvyistään helpostikin, mutta silti vähäisemmällä itsevarmuudella varustettu ihminen voi olla aivan yhtä kyvykäs ja taitava – ilman, että hän välttämättä näyttää sitä mitenkään tai edes itse uskoo sitä.
Kyproslainen tutkija halusi selvittää, miten asia todellisuudessa on: kuka uskoo omasta älystään kaikkein eniten?
Tutkimuksessa kartoitettiin ihmisten käsitystä sekä omasta älykkyydestään että tunneälystään eli kyvystä asettua muiden asemaan ja käsitellä omia tunteitaan.
Tutkija Vaitsa Giannoulinkin yllättäneet tulokset on nyt julkaistu Brain and Behaviour -lehdessä.
Kaksi erilaista suuntausta
Tutkimukseen osallistui yhteensä 311 koehenkilöä, jotka oli jaettu neljään ryhmään: alle 65-vuotiaisiin naisiin ja miehiin ja yli 65-vuotiaisiin naisiin ja miehiin.
Kaikki koehenkilöt täyttivät kyselyn, jossa heidän piti arvioida itse omaa älykkyyttään ja kykyjään.
Lisäksi heille tehtiin erilaisia testejä, joiden tarkoituksena oli selvittää heidän älykkyyttään. Esimerkiksi työmuistia mitattiin erilaisin kokein.
Työmuisti on se aivojen toiminto, jota käytämme, kun pidämme mielessämme lyhyen aikaa esimerkiksi vaikutelmia, ajatuksia ja tietoa, kuten lukuja tai sanoja. Työmuistin uskotaan antavan osviittaa ihmisen älykkyydestä.
Tutkimuksessa erottui kaksi erilaista suuntausta.
Alle 65-vuotiaat miehet arvioivat oman älykkyytensä ja tunneälynsä paremmiksi kuin saman ikäluokan naiset.
Sama havainto on tehty myös aiemmissa tutkimuksissa.
Yli 65-vuotiaiden ryhmässä tilanne oli päinvastainen: naiset arvioivat oman älykkyytensä ja tunneälynsä paremmiksi kuin saman ikäryhmän miehet.
Kreikkalaisen tutkimuksen mukaan alle 65-vuotiaat miehet ja yli 65-vuotiaat naiset arvioivat itsensä kaikkein älykkäimmiksi. Nämä kaksi ryhmää arvioivat oman älykkyytensä ja tunneälynsä muita paremmiksi.
Kaikkien koehenkilöiden kohdalla mitä älykkäämmiksi he arvioivat itsensä, sitä paremmat pisteet he antoivat itselleen myös tunneälyn saralla.
Tutkimuksen tekijän mukaan oli yllättävää, että objektiivisten älykkyysmittausten – eli työmuistikokeiden – ja henkilön omaan älykkyyteensä liittyvän käsityksen välillä ei ollut minkäänlaista korrelaatiota.
Koehenkilöitä pyydettiin myös arvioimaan, kuinka fyysisesti puoleensavetäviä he olivat.
Vanhemmat naiset antoivat tässä itselleen parhaan arvion, seuraavana olivat nuoremmat miehet, nuoremmat naiset ja viimeisinä vanhemmat miehet.
Tutkimuksen mukaan näyttäisi siis siltä, että vanhemmilla naisilla ja nuoremmilla miehillä on paras itsetunto.