Kun kärsit koejännityksestä, aivot eivät pysty noutamaan tietoja muistialueilta. Pystyt kuitenkin itse helpottamaan tilannetta.
Näin vältät muistikatkot kokeessa
Kihoaako tuskanhiki otsallesi, kun vain kuuletkin sanan "koe"? Lue tästä tieteen parhaat vinkit paniikin ehkäisyyn.
Opettajasi katsoo sinua odottavasti. Olet päntännyt kuukausia ja nyt et muista sanaakaan lukemastasi.
Muistikatkoon on syynä se, että hermostuneisuus vaikuttaa aivoihisi. Voit pelätä epäonnistumista niin paljon, ettet enää pysty ajattelemaan järkevästi. Peli ei kuitenkaan ole menetetty.
ENNEN KUIN ALAT LUKEA: Tee realistinen lukusuunnitelma
Jos luku-urakka on suuri, ole realistinen ja keskity vain tärkeimpään tai varaa lukemiseen enemmän aikaa. Jos myönnät lukusuunnitelmasi olevan järjetön vasta päivää ennen tärkeää koetta, ajat elimistösi akuuttiin stressitilaan juuri silloin, kun sen pitäisi olla parhaimmillaan.
KUN LUET: Pidä taukoja
Pidä taukoja ja tee välillä muutakin. Käytä tauot esimerkiksi liikkumiseen, nukkumiseen ja syömiseen monipuolisesti, niin annat aivoillesi parhaat mahdollisuudet tallentaa uutta tietoa ja pidät stressihormonien tason alhaisena.
ENNEN KOETTA: Pue pelkosi sanoiksi
Kirjoita ylös, mitä pelkäät. Tutkimusten mukaan konsti saa opiskelijat kokemaan vähemmän ahdistusta koetilanteessa. Samaa kikkaa käyttävät myös urheilijat ennen kilpailusuoritustaan.
KOKEESSA: Hengitä
Jos hyperventiloit, aivosi eivät saa kylliksi happea etkä kykene ajattelemaan selkeästi. Lisäksi sydämesi alkaa hakata, sinua alkaa huimata ja sormien ja varpaiden päissä tuntuu pistelyä. Kun hengität sisään neljään laskien, pidätät hengitystä muutaman sekunnin ja hengität ulos jälleen neljään laskien, pystyt vaikuttamaan niin sanottuun autonomiseen hermostoon, joka säätelee elimistön pelkoreaktioita.
