Udspring svømning

Näin korkealta ihminen voi hypätä veteen vahingoittumatta

Uimahypyn tekniikalla on väliä, todetaan yhdysvaltalaistutkimuksessa.

Uimahypyn tekniikalla on väliä, todetaan yhdysvaltalaistutkimuksessa.

Shutterstock

Monet meistä seisovat peloissaan uimahallin hyppylaudalla. Yhdysvaltalaisen Cornellin yliopiston tutkijat ovat nyt selvittäneet, miten korkealta ihminen voi hypätä veteen ilman suuria riskejä – edellyttäen, että hyppy veteen tapahtuu oikein.

Tutkijat käyttivät 3D-tulostettuja hahmoja, jotka simuloivat kolmea eri hyppytapaa: pää edellä käsivarret vartalon sivuilla, pää edellä käsivarret pään päällä kämmenet vastakkain ja jalat edellä.

Testihahmoissa oli paineherkkiä antureita, ja niiden hypyt kuvattiin suurnopeuskameralla. Tuloksista selvisi, että suurin sallittu fyysinen rasitus ylittyi, kun hypättiin pää edellä 8 metrin korkeudesta. Kun hypättiin pää edellä käsivarret vartalon jatkeena pään päällä, rasitus ylittyi 12 metrin hypyssä, ja jalat edellä korkeus oli 15 metriä.

Lantio ei kestä

Kokeissa suurin rasitus vartaloon johtui siitä vesimäärästä, jonka ihminen veteen törmätessään syrjäyttää nopeasti.

Korkealta hypättäessä syntyy usein vammoja, kun vartalo iskeytyy veteen. Tutkimuksessa haluttiin selvittää, onko mahdollista hypätä veteen korkeammalta kuin mitä yleisesti pidetään ihmiselle turvallisena.

Vuonna 2015 brasilialaissyntyinen Lazaro Schaller hyppäsi Sveitsissä kalliolta 58,8 metrin korkeudesta jalat edellä. Hyppy vastasi putoamista 17-kerroksisesta rakennuksesta. Schaller sai nimensä Guinnesin ennätystenkirjaan mutta myös vammoja toiseen jalkaansa ja lantioonsa.

Schaller selvisi hypystä vain pienin vammoin, koska hän oli tottunut tekemään hyppyjä korkealta ja osasi jännittää lihaksensa hypyn aikana.

Schalleria ennen ennätystä piti hallussaan Olivier Favre, joka hyppäsi Ranskassa vuonna 1987 veteen 5 metriä Schallerin ennätyshyppyä matalammalta.