Lähes jokainen meistä valehtelee monta kertaa päivässä.
Vuonna 2021 julkaistussa yhdysvaltalaisessa tutkimuksessa pyydettiin 632:ta koehenkilöä laskemaan perättömät puheensa päivittäin. 91 päivän aikana he valehtelivat 116 366 kertaa.
Suurin osa valehteli melko kohtuullisesti, mutta pieni osa suolsi epätotuuksia urakalla.
Noin 75 prosenttia tutkituista puhui palturia korkeintaan kaksi kertaa päivässä. Kovimmat valehtelijat tuottivat muunneltua totuutta yli 15 kertaa vuorokaudessa. Vain yksi prosentti ei valehdellut juuri koskaan.
Valkoiset valheet tavallisimpia
Valehtelemiseen on monta syytä. Valheella voidaan esimerkiksi välttyä tapaamasta jotakuta, toisinaan taas halutaan pitää muita pilkkanaan.
Lähes 90 prosenttia perättömyyksistä oli pieniä valkoisia valheita. Koehenkilö väitti esimerkiksi pitävänsä saamastaan lahjasta ja eleestä, vaikka totuus oli toinen.
Totuus valehtelusta
1. Valehtelemme vältelläksemme muita
21 prosenttia valheista oli tapaamisen välttelyä vetoamalla esimerkiksi kiireeseen, 20 prosenttia liittyi vitseihin tai piloihin ja 13 prosentilla yritettiin tehdä vaikutus johonkuhun.
2. Pötypuhetta kahdesti päivässä
Suurin osa eli 75 prosenttia tutkituista valehteli enintään kaksi kertaa päivässä. Asteikon toisessa päässä oli yksi prosentti, joka poikkesi totuudesta 15 kertaa päivässä.
3. Eniten valehtelemme lähimmillemme
51 prosenttia kaikista valheista kerrotaan ystäville. Perheenjäsenet saavat kuullakseen 21 prosenttia perättömyyksistä, ja vain 8,5 prosenttia kerrotaan kaukaisemmille ihmisille.
Ehkä yllättävä valehtelun motiivi tuli ilmi vuonna 2020 julkaistussa israelilais-yhdysvaltalaisessa tutkimuksessa.
Ne koehenkilöt, jotka menestyivät poikkeuksellisen hyvin – esimerkiksi opiskelijat, joilla oli todistuksessaan pelkkiä huippuarvosanoja – olivat taipuvaisia valehtelemaan saavutuksensa todellista huonommiksi vaikuttaakseen uskottavilta.
Tarve vaikuttaa uskottavalta oli siis tärkempää kuin rehellisyys.