Miten päänsärky syntyy?
Jos aivoissa ei ole kipureseptoreja, miten ihminen sitten voi saada päänsärkyä? Ja miksi se tuntuu niin sietämättömältä?
Joka päivä noin 16 prosenttia maapallon väestöstä kärsii päänsärystä. Tavallisin muoto on jännityspäänsärky, mutta osalla ihmisistä on riesana migreeni tai sarjoittainen päänsärky eli Hortonin neuralgia.
Vaikka tunnemme kivun päässämme, itse aivot eivät aiheuta kipua. Aivoissa ei nimittäin ole lainkaan kipureseptoreja.
Jännityspäänsärky liittyy usein stressiin ja sen lähtökohta on muualla kehossa. Stressi voi tuottaa hartioihin, niskaan ja leukaan jännityksiä, jotka sitten leviävät kasvojen ja ohimoiden lihaksiin.
Lihakset ovat yhteydessä kipua aistiviin hermoihin, jotka rekisteröivät jännitykset. Hermot lähettävät signaalit edelleen aivoihin, mikä johtaa päänsärkynä tunnettuun puristavaan ja epämiellyttävään tunteeseen.
Vaikka saattaa tuntua siltä, että kipu tulee syvältä aivoista, sen alkuperä on siis pääkallon ulkopuolella.
Päänsärky voi periytyä
Stressi ei suinkaan ole ainoa tekijä, joka voi laukaista päänsäryn.
Muita laukaisevia tekijöitä ovat esimerkiksi alkoholi, nestevajaus, nuhakuume, influenssa ja liiallinen näytön tuijottaminen.
Lihasjännitysten lisäksi päänsäryn aiheuttajiin voivat kuulua myös huono verenkierto, perinnölliset sairaudet ja kemiallinen epätasapaino.
Päänsärky alkaa stressistä
1. Stressi luo jännityksiä
Stressi, huolet ja huono kehon asento luovat lihasjännityksiä hartioihin, niskaan ja leukaan. Jännitykset leviävät sitten kasvojen ja ohimoiden lihaksiin.
2. Jännitys aktivoi hermot
Jännittyneet lihakset aktivoivat kipua aistivia hermoja. Hermot lähettävät selkäytimen kautta kipusignaaleja aivojen talamukseen eli näkökukkulaan, joka käsittelee informaation.
3. Aivoissa syntyy päänsärkyä
Talamuksesta signaali lähtee edelleen aivokuoreen alueelle, jota kutsutaan somatosensoriseksi aivokuoreksi. Siellä syntyy kipuaistimus, jonka tunnemme päänsärkynä.
