Krapula on monen tekijän summa. Kun elimistö hajottaa etanolia, syntyy muun muassa asetaldehydiä, joka aiheuttaa päänsärkyä ja pahoinvointia.
Vaikka juodun alkoholin määrällä on luonnollisesti suuri vaikutus, myös alkoholijuoman laadulla on merkitystä.
Tummista juomista tulee yleensä pahempi kohmelo kuin kirkkaista, koska tummissa juomissa enemmän käymisen tai tislauksen sivutuotteena syntyviä epäpuhtauksia.
Kun sokeri käy alkoholiksi, syntyy myös pieniä määriä parkkihappoa, metanolia, aldehydeja ja ketoneja. Niiden määrä riippuu siitä, minkälaista sokeria käymisessä käytetään ja miten alkoholi tislataan.
Viski on pahempi kuin votka
Epäpuhtauksien vaikutusta krapulaan on testattu 21-33-vuotiailla yhdysvaltalaisilla. Koehenkilöt jaettiin kolmeen ryhmään, joista yksi joi votkaa, yksi bourbonviskiä ja yksi sai lumejuomaa. Kaikki söivät samaa ruokaa ja nukkuivat samoihin aikoihin. Koehenkilöt joivat itsensä humalatilaan, jossa veren alkoholipitoisuus oli 1,1 promillea.
Seuraavana päivänä bourbonia juoneilla oli pahin krapula. Bourbonissa on paljon enemmän epäpuhtauksia kuin votkassa.
Alkoholin epäpuhtauksista krapulaan vaikuttaa ennen kaikkea metanoli. Metanolimyrkytyksen oireet alkavat tuntua 12–24 tuntia juomisen jälkeen, ja pienetkin määrät voivat aiheuttaa oksentelua, pahoinvointia ja muita klassisia krapulaoireita.