Shutterstock

Miksi lapset ovat nirsoja?

Nirsoilevat lapset käyvät helposti vanhempiensa hermoille. Miksi monet lapset ovat niin nirsoja? Voiko sille tehdä jotain?

Ei parsakaalille, hyi tomaatille ja yäk juustolle. Lapset voivat käyttäytyä varsin röyhkeästi päivällispöydässä kieltäytyessään tietyistä ruoista. Lapsen epäluuloisuuteen voi kuitenkin olla useita hyviä syitä.

Lapset aistivat maut, hajut ja koostumuksen yleensä herkemmin kuin aikuiset. Herkkyys taas tuottaa vastenmielisyyden tiettyjä ruoka-aineita kohtaan.

Lapset pitävät makeasta, mutta usein kaihtavat hapanta ja karvasta. Taipumus on selvin vastasyntyneillä, jotka reagoivat happamaan ja karvaaseen kitinällä ja itkulla.

Iän myötä vastenmielisyys lievenee, mikä johtuu sekä tottumisesta että makuelämysten muutoksista.

Opeta lapsesi syömään kaikkea

Jos haluat välttyä lapsesi nirsoilulta, kokeile näitä neljää neuvoa.

© Shutterstock

1. Raskausaikana monipuolinen ruokavalio

Äidin ruoan makuaineet välittyvät sikiöveteen ja äidinmaitoon. Siksi äiti voi jo raskauden aikana totuttaa lapsensa eri makuihin syömällä monipuolisesti.

© Shutterstock

2. Rintamaitoa korvikkeen sijaan

Rintamaidon maku muuttuu sen mukaan, mitä äiti syö. Äidinmaidonkorvike sen sijaan maistuu aina samalta, ja siksi lapsesta saattaa tulla nirsompi uusia makuja kohtaan.

© Shutterstock

3. Esittele varhain uusia ruokia

Lapset tuntevat syntyjään vastahakoisuutta uusia asioita, myös ruokaa, kohtaan. Tämä huipentuu kuusivuotiaana. Siksi lapselle kannattaa esitellä erityyppisiä ruokia pienestä pitäen.

© Shutterstock

4. Anna samaa ruokaa uudelleen

Kun lapselle on annettu kokeiltavaksi uutta ruokaa 8–10 kertaa, hän alkaa yleensä syödä sitä enemmän. Jatkamalla näin voi hyväksyminen muuttua suoranaiseksi mielihaluksi.

Eräässä kokeessa 5–10-vuotiaat lapset olivat paljon äitejään parempia rekisteröidessään karvasaine propyylitiourasiilin pieniä pitoisuuksia. Ainetta on mm. parsakaalissa, pinaatissa, kaalissa ja juustossa.

Tutkijat havaitsivat, että lasten makukokemukset riippuivat pitkälti geenistä TAS2R38. Geeni vastaa sellaisen proteiinin muodostumisesta, joka säätelee useiden karvasaineiden maistamisherkkyyttä. Lapset, joilla oli erityinen variantti geenistä, suhtautuivat erityisen vastahakoisesti karvaaseen makuun.

Äideilläkin oli geenivariantti, mutta he eivät silti reagoineet karvasaineisiin yhtä voimakkaasti. Tämä osoittaa, että geenin vaikutus nirsouteen hälvenee iän myötä.

Uusi on vaarallista

Lasten terävä makuaisti on myös evoluution kannalta turvamekanismi. Esimerkiksi riski saada myrkytys jostain karvaasta on paljon suurempi kuin muiden makujen kohdalla.

Toinen evoluution turvakeino on neofobia eli uusien asioiden pelko. Tämä pätee myös uuteen ruokaan. Neofobia on yleisintä 1–6 vuoden iässä.