Hakamato pureutuu terävillä hampaillaan uhrin kudosten läpi. Samalla se erittää entsyymejä, jotka hillitsevät uhrin immuunijärjestelmän toimintaa. Nyt entsyymeistä halutaan tehdä lääkettä.

© EYE OF SCIENCE/SPL

Matokuuri parantaa astman

Verenhimoiset hakamadot voivat olla avain astmalääkkeeseen. Nyt tiedetään, miten madot voivat parantaa ihmisen tekemättä tälle hallaa.

Useimmat meistä kavahtavat varmasti ajatusta sisäloistartunnasta.

Eri puolilla maailmaa tutkimuslaboratorioissa on siitä huolimatta juotettu vapaaehtoisille koehenkilöille satoja loisten munia ja saatu vahvistus tälle väitteelle:

Loiset lievittävät vakavia tauteja, kuten astmaa, allergioita ja MS-tautia.

Elimistö hyökkää itsensä kimppuun

Autoimmuunisairaudet syntyvät, kun immuunijärjestelmä vahingossa käy elimistön omien solujen kimppuun.

Reaktio on samantyyppinen kuin silloin, kun ihminen saa loistartunnan.

Tästä syystä loisia voidaan käyttää autoimmuunisairauksien, kuten astman, hoitamiseen. Astmaa sairastaa maailmassa yli 334 miljoonaa ihmistä.

Madon proteiini pysäyttää astman

Kun koiranhakamato eli Ancylostima caninum pääsee uhrinsa elimistöön, se erittää siellä hengissä pysyäkseen monenlaisia kemiallisia aineita. Yksi niistä on AIP-2-proteiini, joka hillitsee immuunijärjestelmän toimintaa.

Nyt Australiassa Queenslandin osavaltiossa toimivan James Cook -yliopiston tutkijoiden on onnistunut eristää hakamadosta AIP-2-proteiinia, jota voitaisiin käyttää lääkkeenä.

Tähän mennessä proteiinia on kokeiltu vasta astmaa sairastaviin hiiriin. Niiden astmaoireet lievenivät ja kohtaukset vähenivät.