Tutkimuksen mukaan suhtautuminen tulijoihin voi haitata paikkakuntien kehitystä.
”Suuntaus on selvästi havaittavissa, vaikka monet pikkupaikkakunnat tarvitsevat uusia asukkaita,” tutkimusta johtanut Saleena Ham kertoo The Conversation -verkkojulkaisussa.
Kanta-asukkailla korkeampi status
Tutkijat haastattelivat kanta-asukkaita ja muulta muuttaneita kahdessa alle 2 000 asukkaan kylässä Australian Queenslandin osavaltiossa. Vastauksista ilmeni, että kanta-asukkailla usein oli etuoikeutettu asema tulijoihin verrattuna.
Eriarvoisuus tuli esiin muun muassa tilanteissa, joissa tehtiin päätöksiä yhteisistä asioista. Kanta-asukkaiden mielipiteet painoivat keskustelussa enemmän kuin muualta tulleiden. Taustalla oli Hamin mukaan usein muutosvastarinta.
”Usein tulijat kokivat, että heidän ajatuksensa tai kokemuksensa sivuutetaan. Kanta-asukkaat taas halusivat säilyttää asiat ennallaan.”
Mistä nuiva suhtautuminen johtuu?
Hamin mukaan voi tuntua ristiriitaiselta, että paikkakunnat, jotka tarvitsisivat muuttajia työvoimaksi ja varmistamaan yhteisön jatkuvuuden, ovat usein torjuvia muualta tulevia kohtaan.
Ilmiö selittyy Hamin mukaan osaksi siitä, että pitkään paikkakunnalla asuneilla on usein tunneside asuinpaikkaansa ja he voivat kokea uusien tulijoiden uudet toimintatavat uhkana.
”Jotkut voivat kokea uudet toimintatavat hyökkäyksenä arvojaan, historiaansa, asemaansa ja etuoikeuksiaan vastaan, ja siksi he alkavat puolustaa yhteisöään ulkoa tulevia vastaan.”
Tutkimuksessa ei havaittu viitteitä siitä, että tulijoiden asettuminen australialaisille pikkupaikkakunnille olisi helpottumassa, mutta tilannetta voi helpottaa, jos molemmat osapuolet tulevat puolitiehen vastaan ja yrittävät ymmärtää toisiaan.
”Kun seuraavan kerran kuulet pikkupaikkakunnasta, missä muualta tulleisiin suhtaudutaan nuivasti, mieti sitäkin, että sikäläiset ovat huolissaan omasta yhteisöstään”, Ham kehottaa.