On aivan normaalia, että lapset heräävät yöllä peloissaan nähtyään pahan unen ja nukahtavat pian uudestaan – usein vanhempiensa valvoessa vierellä.
Ei ole kuitenkaan tiedetty, että jatkuvasti painajaisia näkevillä lapsilla on suurempi riski saada myöhemmällä iällä aivoperäisiä terveysongelmia.
Parkinsonin tauti uhkaa
Vaikka asia on selvinnyt, syytä huoleen ei ole, vaikka numerot puhuvat selvää kieltään. Mitä useammin henkilö on nähnyt lapsena pahoja unia, sitä todennäköisemmin hän sairastuu Parkinsonin tautiin tai hänen kognitiiviset kykynsä eli tiedonkäsittelyyn liittyvät toimintonsa alkavat heikentyä 50. ikävuoden jälkeen.
Erityisen selvänä yhteys ilmeni Parkinsonin taudin osalta. Lapsena usein painajaisia nähneillä on 76 prosenttia suurempi riski saada kognitiivisia oireita keski-iässä. He sairastuvat Parkinsonin tautiin kuitenkin vielä paljon todennäköisemmin: sen riskiprosentiksi tuli peräti 640.
Esiin piirtyi kaava
Selvitys perustui laajaan brittiläiseen syntymäkohorttitutkimukseen (”1958 British birth cohort study”), johon osallistuivat kaikki Englannissa, Skotlannissa ja Walesissa 3.–9. maaliskuuta 1958 syntyneet lapset. Kun lapset olivat 7–11-vuotiaita, heidän äitinsä vastasivat kyselyyn, jossa tiedusteltiin, kuinka usein lapsi oli nähnyt painajaisia edellisten kolmen kuukauden aikana.
Brittiläinen lääketieteen tutkija Abidemi Otaiku jakoi yli puoli vuosisataa myöhemmin kaikki 6 991 lasta kolmeen ryhmään painajaisten yleisyyden mukaan. Vaihtoehdot olivat ”ei koskaan”, ”ajoittain” ja ”jatkuvasti”. Tilastomenetelmiä soveltamalla hän löysi paljastavan säännönmukaisuuden.
Neurologiset oireet ovat yleisiä
Yhteys oli jokseenkin kiistaton. Mitä useammin henkilö oli nähnyt lapsena pahoja unia, sitä suuremmalla todennäköisyydellä hän sairastui myöhemmällä iällä Parkinsonin tautiin tai alkoi kärsiä kognitiivisista oireista.
”Tuloksista seuraa mielenkiintoinen kysymys, olisiko näitä terveysriskejä mahdollista pienentää vähentämällä lapsuusiän painajaisten määrää”, pohtii Abidemi Otaiku artikkelissa.
Riskiin voi suhtautua rauhallisesti
Asiat kannattaa suhteuttaa. Äitien antamien vastausten mukaan vajaasta 7 000 lapsesta alle neljä prosenttia (268) kärsi jatkuvasti painajaisista. Heistä vain 17 oireili viisikymppisenä.
Toisin sanoen voidaan perustellusti odottaa, että valtaosa lapsena usein pahoja unia näkevistäkin välttyy keski-iässä alkavilta kognitiivisilta oireilta ja Parkinsonin taudilta. Siis tutkimustulos ei anna aihetta huolestumiseen.
Taustalla vaikuttaa perimä
Abidemi Otaikun mukaan lapsen painajaistaipumus on tuskin täysin sattumanvarainen ominaisuus. Hän viittaa PTPRJ-geeniin, joka on muun muassa yhdistetty alttiuteen nähdä pahoja unia.
Samainen geeni altistaa myös Alzheimerin taudille, joka alkaa oireilla yleensä vasta vanhalla iällä. On ajateltavissa, että painajaistaipumus ja neurologisten sairauksien riski liittyy samaan perimän osaan.