- Syntyvyyden aleneminen on ihmiskunnan suurin vaara. Maailmaa uhkaa väestökato. Näin kirjoitti Elon Musk Twitterissä.
- Kirjoitus herätti paljon ihmetystä, sillä tuore YK:n raportti osoittaa päinvastoin, että maailman väkiluku kasvaa edelleen.
- Tutkijoiden mukaan Elon Muskin pelkäämästä väestökadosta ei tarvitse kantaa huolta. Paljon suurempi huolen aihe on maapallon väestönkasvu.
- Siinä Musk kuitenkin on oikeassa, että syntyvyys on vähenemässä ja siitä voi syntyä ongelmia tulevaisuudessa.
Syntyvyyden väheneminen on ihmiskunnan suurin uhka.
Näin kirjoitti Elon Musk Twitterissä. Musk on miljardööri, joka omistaa muun muassa sähköautoja valmistavan Teslan ja SpaceX:n, joka rakentaa avaruusaluksia.
Musk julkaisi tviittinsä pian sen jälkeen, kun oli medioissa oli kerrottu, että hän oli saanut työntekijänsä kanssa kaksoset.
“Teen kaikkeni maailman väestökadon torjumiseksi,” Musk kirjoitti tviitissään.
Muskin ajatuskulku herätti monissa ihmetystä, sillä ennusteiden mukaan maailman väkiluku jatkaa kasvuaan. Vain muutamaa päivää aikaisemmin oli julkaistu YK:n raportti, joka osoitti, että maapallon väestö kasvaa ainakin vuoteen 2100 asti.
Pikemminkin pitäisi kantaa huolta luonnonvarojen riittävyydestä ja väestönkasvun ilmastovaikutuksista, toteavat tanskalaisen TjekDet-faktantarkistussivuston haastattelemat tutkijat. Heidän mukaansa Muskin väite maailmaa uhkaavasta väestökadosta ei vastaa todellisuutta.
Musk on kuitenkin oikeilla jäljillä siinä, että ihmiskunta keskimäärin ikääntyy ja etenkin länsimaissa syntyy vähemmän lapsia kuin ennen. Pitkällä aikavälillä se voi olla ongelma.
Enemmän ikääntyneitä, vähemmän lapsia
Syntyvyys on laskenut jo jonkin aikaa. YK:n raportin mukaan vuonna 1950 maailmassa syntyi keskimäärin viisi lasta jokaista naista kohti. Vuonna 2021 luku oli 2,3, ja YK:n mukaan vuonna 2050 keskimääräinen lapsiluku on 2,1.
Syntyvyys vähenee varsinkin länsimaissa. Vuonna 2021 Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa syntyi keskimäärin 1,5 lasta naista kohti. Esimerkiksi Suomessa luku on 1,37. Suurin lapsiluku naista kohti – keskimäärin 4,27 – on Afrikan maissa, mutta sielläkin suunta on laskeva.
Syntyvyyden aleneminen johtuu osaksi ihmisten omasta valinnasta, mutta osaksi lapsettomuus tai vähäinen lapsiluku on ei-toivottua. Monet eivät saa lapsia vaikka haluaisivat. Etelä-Tanskan yliopiston väestötieteen professorin Rune Lindahl-Jacobsenin mukaan hedelmällisyyden heikentyminen voi johtua ympäristötekijöistä.
“Joka viidennellä pariskunnalla on vaikeuksia saada lapsia. Monet meistä elävät ympäristössä, jossa on erilaisia haitallisia aineita, kuten ftalaatteja, jotka häiritsevät hormonitoimintaa ja vaikuttavat hedelmällisyyteen.”
“Tällä hetkellä kaikissa korkea tulotason ja keskitulotason maissa väestönkasvu on alle uusiutumistason eli tason, jolla väkiluku pysyy samana. Se tarkoittaa keskimäärin 2,1 lasta naista kohti.”
Vähenevä syntyvyys ei itsessään välttämättä olisi ongelma, mutta kun samaan aikaan ihmiskunnan keski-ikä nousee, sillä voi olla negatiivisia seurauksia, kertoo Kööpenhaminan yliopiston globaalin ympäristöterveyden professori Flemming Konradsen.
"Nyt syntyvien lapsien odotettavissa olevan eliniän globaali keskiarvo on 72,6 vuotta. Vuonna 1990 se oli 64,2 vuotta. Kun syntyvyys laskee ja ihmisten elinikä pitenee, monissa maissa työikäisen väestön osuus pienenee, jolloin ikääntyneistä huolehtiminen on yhä pienemmän harteilla. Ehkä Elon Musk tarkoitti sitä puhuessaan kriisistä."
Länsimaiden väestön ikärakenteen epätasapainoa ei pidä kuitenkaan rinnastaa maailmanlaajuiseen väestökatoon, huomauttaa tanskalaisen Århusin yliopiston taloustieteen prosessori Torben M. Andersen, joka on tutkinut muun muassa hyvinvointivaltiomalleja ja väestönkehitystä.
“Elon Muskin logiikkaa on vaikea seurata. Kaikki ennusteet osoittavat, että maailmanlaajuisesti tarkasteltuna väestönkasvu jatkuu. Siinä yhteydessä on tarkasteltava myös resurssien riittävyyttä eli sitä, miten monta asukasta maapallo kestää.”
“Siitä näkökulmasta tarkasteltuna ei voi kiistää, että olemme matkalla kohti liikakansoitusta.”
Ratkaisu on olemassa
Kaikki kolme tutkijaa huomauttavat, että länsimaiden väestönkehityksen ongelma voidaan ratkaista esimerkiksi nostamalla eläkeikää tai muuttamalla verotusta niin, että ihmiset pysyvät nykyistä pidempään työelämässä ja ikääntyneiden ihmisten hoitoon saadaan enemmän rahaa.
“Se edellyttää kuitenkin sitä, että ihmiset ovat valmiita joko tekemään töitä nykyistä kauemmin, säästämään enemmän eläkkeeseensä tai hyväksymään maahanmuuton niistä maissa, joissa on vielä suuri syntyvyys”, sanoo Flemming Konradsen.
“Se ei välttämättä ole suosittu eikä poliittisesti helppo ratkaisu, mutta se on periaatteessa mahdollista, ” sanoo Torben M. Andersen.
Ei voi kiistää, että olemme matkalla kohti liikakansoitusta. Torben M. Andersen, taloustieteen professori, Århusin yliopisto
Vaikeampaa on ratkaista niitä maailmanlaajuisia ongelmia, joita väestönkasvu aiheuttaa.
“Luonnonvaroihin ja saasteisiin liittyvät globaalit ongelmat ovat hankalampia, koska niiden ratkaisemiseen tarvitaan maailmanlaajuista yhteistoimintaa ja yksimielisyyttä,” Torben M. Andersen sanoo.
“Ilmastokeskustelu on hyvä esimerkki siitä, että ongelman tunnistamisesta on pitkä matka siihen, että ryhdytään yhdessä toimimaan sen ratkaisemiseksi.”
Isot erot luonnonvarojen kulutuksessa
Luonnonvaroihin liittyvä ongelma korostuu entisestään, jos halutaan, että matalan tulotason maat saavuttavat saman elintason kuin me, Flemming Konradsen huomauttaa.
“Me länsimaissa kulutamme paljon enemmän luonnonvaroja asukasta kohti kuin monissa Afrikan maissa. Sikäli voi sanoa, että esimerkiksi tanskalaisten suuri määrä on isompi ongelma kuin vaikkapa malilaisten, koska malilaiset eivät käytä yhtä paljon luonnonvaroja kuin me.”
Sama koskee Elon Muskin väitettä, että maapalloa uhkaa väestökato. Toisaalta on myös liian yksinkertaistettua sanoa, että maapalloa uhkaa ylikansoitus, Rune Lindahl-Jacobsen sanoo.
“Meillä on ylikansoitusta jo nyt, kun tarkastellaan elämäntapaamme suhteessa esimerkiksi energiantuotantoon. Me olemme omalla elämäntavallamme aiheuttaneet hiilidioksidi- ja muut kasvihuonekaasupäästöt ja niistä johtuvat ilmasto-ongelmat. Jos me eläisimme toisin, luonnonvarat riittäisivät paremmin. Milloin siis väestöä on liikaa tai liian vähän? Se riippuu siitä, miten me elämme."
TjekDet on pyytänyt kommenttia myös Elon Muskilta, mutta sitä ei ole saatu.
Juttu on julkaistu tanskaksi TjekDetin verkkosivuilla.