Shutterstock

Kuinka liiallinen valvominen vaikuttaa?

Sen tuntee, että on nukkunut liian vähän. Millä tavalla keho reagoi unenpuutteeseen?

Kun kukkuu yökaudet vaikka lueskellen tai työskennellen, voi olla varma, että levosta tinkiminen kostautuu.

Ihmisen pitää nukkua riittävästi, jotta keho elpyy rasituksesta ja toimii valveillaoloaikana hyvin. Uni käynnistää prosesseja, jotka huoltavat ja korjaavat soluja ja kudoksia.

Unenpuute ei siis ainoastaan tee väsyneeksi, vaan se myös haittaa kehon toimintaa. Haitat ilmenevät sekä fyysisessä että psyykkisessä hyvinvoinnissa.

Keskittymiskyky huononee

Aivot kärsivät univajeesta. Kun valvoo liikaa, henkinen suorityskyky heikkenee. Muutos ilmenee keskittymisvaikeuksina, hajamielisyytenä, ajatuskatkoina jne.

Liiallinen valvominen hidastaa reaktioita. Yhdessä huonon keskittymis- ja huomiokyvyn kanssa reaktioiden hidastuminen lisää tapaturma-alttiutta.

Tutkimusten mukaan 24 tunnin valvominen vastaa vaikutuksiltaan promillen alkoholihumalaa muun muassa liikkeiden hallinnan osalta.

24 tunnin valvominen vastaa promillen humalatilaa.

Unenpuute heijastuu myös tunne-elämään. Esimerkiksi ärtymis- ja vihastumiskynnys madaltuu. Tutkimukset osoittavat myös, että univaje altistaa ahdistumiselle.

Valvomisella on lisäksi fyysisiä pitkäaikaisvaikutuksia.

Sisäinen eli biologinen kello säätelee uni-valverytmiä ja sen ohjaamia toimintoja. Kun ei nuku säännöllisesti ja riittävästi, säätely pettää ja muun muassa sydän- ja verisuonitautien, kakkostyypin diabeteksen ja lihomisen riski kasvaa.