Moni maksaa kostean illanvieton hauskuudesta seuraavana aamuna päänsäryllä, pahoinvoinnilla ja väsymyksellä. Krapula ei kuitenkaan koettele kaikkia yhtä pahasti.
Kun krapulan tuskia arvioidaan asteikolla 0–10, osa ihmisistä ei oman arvionsa mukaan kärsi krapulasta koskaan. Toiset taas kokevat kohmelonsa täydeksi kympiksi.
Osittain kokemusten vaihtelu selittyy tietysti siitä, miten paljon ja millaisia alkoholijuomia edellisenä iltana on juonut, mutta se ei selitä kaikkea. Tutkimuksissa on löydetty neljä tekijää, jotka vaikuttavat yksilön krapulakokemukseen.
1: Geeniperimä
Poikkeuksellisen kova krapula ei välttämättä johdu siitä, että yksilö olisi muita hanakampi nauttimaan väkijuomia.
Tutkimuksissa on löydetty viitteitä siitä, että ihmiset, joilla tietty muunnos ALDH2-geenistä, saavat muita helpommin ankaran krapulan.
ALDH2-geeni vaikuttaa asetaldehydidehydrogenaasi-nimisen entsyymin eritykseen. Sen vaikutuksesta juotu alkoholi muuttuu elimistössä asetaldehydi-proteiiniksi. Asetaldehydi aiheuttaa krapulan oireita.
Tutkimusten mukaan saattaa olla, että joillakin ihmisillä on ALDH2-geenistä sellainen muunnos, joka hidastaa asetaldehydin hajoamista, mikä johtaa tavallista pahempiin krapulaoireisiin.
2: Ikä ja sukupuoli
Ainakin yhden alankomaalaisen tutkimuksen mukaan myös ikä ja sukupuoli vaikuttavat krapulan ankaruuteen.
Juhlajuomista johtuvan aamupahoinvoinnin pitäisi vähentyä iän karttuessa. Joidenkin tutkimusten mukaan nimittäin ankarat krapulat harvenevat vuosien mittaan.
Tutkimustulokset viittaavat siihen, että krapulat lieventyvät iän myötä. Nuoruusvuosina he koettelevat etenkin miehiä.
Etenkin 18–25-vuotiaiden keskuudessa tuskalliset krapulat ovat yleisempiä miehillä kuin naisilla. Syy tähän on vielä hämärän peitossa. Iän myötä erot sukupuolten välillä vähenevät.
3: Psykologia
Jos lähtee juhlimaan stressaantuneena tai ahdistuneena, todennäköisyys, että seuraavana aamuna seurana on ankara krapula on tavallista suurempi. Näin kertoo australialais-alankomaalainen tutkimus.
Selitys on tutkijoiden mukaan muun muassa se, että tuossa mielentilassa maailma tuntuu muutenkin kurjalta.
Kun näiden ihmisten valmiiksi synkkään asenteeseen yhdistyy krapula, kasvaa todennäköisyys, että he kokevat krapulankin negatiivisemmin kuin valoisammin suhtautuvat ihmiset.
4: Kipukynnys
Ihmisen kyky sietää kipua vaikuttaa krapulan kokemukseen, mutta on tutkimusten valossa on epäselvää, suojaako korkea kipukynnys krapulalta.
Yhden yhdysvaltalaisen tutkimuksen mukaan ihmiset, joilla on alhainen kipukynnys, kokevat muita useammin kovia krapulaoireita. Toisaalta on myös tutkimuksia, joiden tulos on juuri päinvastainen.
Ihmiset, jotka normaalisti sulkevat kivut mielestään, voivatkin tutkimuksen mukaan kokea pahempia krapuloita kuin muut.
Mikä on paras hoito krapulaan?
Krapulan syistä vallitsee tutkijapiireissä varsin laaja yksimielisyys. Se ei kuitenkaan ole johtanut tehokkaaseen hoitomenetelmään.
Parhaat tunnetut krapulan hoitokeinot ovat edelleen särkylääke ja runsas veden juominen. Jatkotutkimuksia odotellessa paras ennaltaehkäisyn muoto on juhlajuomien maltillinen annostelu.