Kilpajuoksu ajan kanssa vanhuus vastasyntynyt

Kilpajuoksu ajan kanssa: Näin kehosi rapistuu

Ihmisen vastustuskyky on huipussaan 13-vuotiaana, ja aivot ovat täysin kehittyneet noin 25 vuoden iässä. Sen jälkeen näkö alkaa heiketä, verisuonet alkavat ahtautua ja hedelmällisyys heikkenee.

Ihmisen vastustuskyky on huipussaan 13-vuotiaana, ja aivot ovat täysin kehittyneet noin 25 vuoden iässä. Sen jälkeen näkö alkaa heiketä, verisuonet alkavat ahtautua ja hedelmällisyys heikkenee.

Getty Images

Lapsuus

Kilpajuoksu ajan kanssa vauva immuunijärjestelmä

Vauvan temperamenttia muokkaavat muun muassa dopamiini ja serotoniini.

© Shutterstock

Biokemia muokkaa temperamenttisi

Ihmisen persoonallisuus muovautuu lapsuudessa. Jo sikiövaiheessa aivoissa kilpailee neljä biokemiallista ainetta – dopamiini, serotoniini, testosteroni ja estrogeeni – siitä, miten aivojen eri osien väliset hermoradat asettuvat.

Dopamiini ja serotoniini ovat niin sanottuja välittäjäaineita, jotka vaikuttavat siihen, mitä reittejä hermoärsykkeet kulkevat aivoissa. Se, kumpi niistä saa vallitsevan roolin aivojen kemiassa, ratkaisee, onko ihminen luonteeltaan utelias ja innostuva vai varovainen ja harkitseva.

2-vuotiaana lapsi voi tuntea ylpeyttä tai olla nolostunut tai häpeissään. Hän myös huomaa omat tarpeensa.

Sukuhormonit puolestaan vaikuttavat eri aivoalueiden kokoon. Jos testosteroni on vallitseva, ihmisestä tulee usein luonteeltaan analyyttinen ja suorasukainen. Avuliailla ja myötätuntoisilla ihmisillä usein estrogeeni on ollut vallitsevampi.

Kahden vuoden iässä lapselle alkaa kehittyä itsetietoisuus. Silloin lapsi voi tuntea ylpeyttä tai olla nolostunut tai häpeissään ja tiedostaa omat tarpeensa.

Varhain muotoutunut temperamentti vaikuttaa aluksi ratkaisevasti siihen, mitä lapsi on valmis tekemään tarpeidensa tyydyttämiseksi. Tilanne muuttuu 6–9 vuoden iässä. Silloin lisämunuaisten DHEA-hormonin eritys kiihtyy. DHEA kiihdyttää aivojen hermosolujen kasvua ja siten aivojen kehitystä. Osalla lapsista hormonit voivat vaikuttaa itsetuntoa heikentävästi ja lisätä aggressiivista käyttäytymistä.

13 vuoden ikään asti [immuunijärjestelmä]https://tieku.fi/ihminen/elimisto/miten-immuunijarjestelma-toimii) toimii tehokkaasti ja suojaa lasta monilta vakavilta sairauksilta. Biologian näkökulmasta immuunijärjestelmä siis suojaa yksilöä niin, että tämä ehtii lisääntymiskykyiseksi.

Kilpajuoksu ajan kanssa immuuniärjestelmä T-solu
© Ken Ikeda Madsen

1. Elimistön puolustus heikkenee

Kateenkorva on rintalastassa sydämen yläpuolella oleva rauhanen, jossa immuunijärjestelmän T-solut kypsyvät. T-solut tuhoavat viruksien ja bakteerien tartuttamia kudoksia. Murrosiässä kateenkorva alkaa surkastua ja muuttua rasvakudokseksi.

Kilpajuoksu ajan kanssa immuunijärjestelmä T-solu vasta-aineet
© Ken Ikeda Madsen

2. Vasta-aineiden eritys vähenee

Immuunijärjestelmän soluja syntyy myös luuytimessä. Murrosiän jälkeen niidenkin tuotanto hidastuu. Iän myötä elimistössä on yhä vähemmän vasta-aineita tuottavia B-soluja. B-solujen vasta-aineet torjuvat muun muassa taudinaiheuttajia ja syöpäsoluja.

Kilpajuoksu ajan kanssa immuunijärjestelmä T-solu hyökkää
© Ken Ikeda Madsen

3. Elimistö käy itsensä kimppuun

Kun kypsiä T-soluja ja B-soluja on vähän, immuunijärjestelmä voi menettää kyvyn erottaa taudinaiheuttajat terveistä soluista. Se voi aiheuttaa autoimmuunisairauksia, kuten nivelreumaa, keliakiaa ja tyypin 1 diabetesta.

Hormonien ja välittäjäaineiden, kuten serotoniinin ja dopamiinin, eritys vaihtelee rajusti murrosiässä, mikä vaikuttaa monin tavoin aivojen ja muun elimistön kemiallisiin reaktioihin. Seurauksena voi olla muun muassa mielialan vaihteluita ja vaikeuksia hallita impulsseja. Siksi nuoret voivat toimia spontaanisti ja ajattelemattomastikin.

Murrosiässä korostuu myös tarve verrata itseään muihin ja tavoitella hyväksyntää ystäväpiirissä. Siksi nuoret voivat ikään kuin testata erilaisia luonteenpiirteitä. Tällä ei kuitenkaan välttämättä ole merkittävää vaikutusta aikuisiällä kehittyvään personallisuuteen.

Isoimmat ja pysyvimmät muutokset ihmisen persoonallisuudessa tapahtuvat varhaisaikuisuudessa. Silloin suuret elämänmuutokset pakottavat ihmisen ottamaan vastuuta opinnoista, työstä, asunnosta ja perheestä. Tässä vaiheessa monien persoonallisuus kehittyy nuoruusvuosia vakaammaksi ja rauhallisemmaksi.

Myöhemminkin esimerkiksi vaihdevuodet ja ikäkausikriisit voivat vaikuttaa persoonallisuuteen. Enimmäkseen aikuisiän pitkäkestoiset persoonallisuusmuutokset kuitenkin tuovat lisää luottavaisuutta ja yhteistyökykyisyyttä ja avoimuutta uusille mielenkiinnon kohteille esimerkiksi taiteessa ja kulttuurissa.

Nuoruus

Kilpajuoksu ajan kanssa hermosolu hermoliitos

Jokainen aivosolu on yhteydessä tuhansiin muihin aivosoluihin. Jo nuoruusvuosina osa näistä yhteyksistä alkaa katkeilla. Seurauksena on muistin ja muiden toimintojen heikkeneminen.

© Claus Lunau/Shutterstock

Aivot aikuistuvat noin 25-vuotiaana

Monelta osin elimistö on parhaassa kunnossa 20–40-vuotiaana. Joidenkin elinten kuntohuippu alkaa kuitenkin siinä vaiheessa olla jo ohi. Tämä koskee etenkin aivoja.

Seitsemännestä raskausviikosta toiseen ikävuoteen asti aivoissa syntyy tuhatkunta uutta hermosolua joka sekunti. Lopullisen rakenteen ja toimintakyvyn aivot saavuttavat noin 25-vuotiaana. Sen jälkeen uusien aivosolujen syntyminen tuhoutuneiden tilalle vähenee huomattavasti.

Myöhemmällä iällä aivokuori vähitellen ohenee, ja kun aivosoluja ei ole käytettävissä yhtä paljon kuin ennen, erilaisten tehtävien suorittaminen sujuu entistä hitaammin.

Myös iho ja keuhkot alkavat rapistua jo yli 20 vuoden iässä. Ihossa tukikudosproteiinien, kuten kollageenin ja elastiinin, tuotanto vähenee. Tukikudosproteiinit tekevät ihosta sileän ja kiinteän. Samalla ihonalainen rasvakerros ohenee. Lopputulos näkyy ihon ryppyisyytenä.

Aikuisuus

Kilpajuoksu ajan kanssa pariskunta lapsettomuus

Mahdollisuus saada biologisia lapsia alkaa heikentyä jo yli 30-vuotiailla.

© Shutterstock

Hedelmällisyys heikkenee iän mukana

Jo 30–40 vuoden iässä elimistö alkaa selvästi rappeutua. Ennen kaikkea lasten saaminen tulee entistä vaikeammaksi, mutta monet kokevat myös, että näköaisti ja lihaskunto heikkenevät.

Naisilla mahdollisuus saada biologisia lapsia päättyy vaihdevuosiin, mutta raskaaksi tulemisen todennäköisyys alkaa heikentyä jo parikymmentä vuotta aikaisemmin.

Kilpajuoksu ajan kanssa munasarja vähemmän munasoluja
© Ken Ikeda Madsen

Munasarja: Munasoluvarasto ehtyy

Vastasyntyneellä tyttölapsella on munasarjoissaan noin kaksi miljoonaa munasolua. Murrosikään tultaessa niistä on jäljellä noin 500 000. Noin 50 vuoden iässä varasto on tyhjä.

Kilpajuoksu ajan kanssa munasarja varasto häviää
© Ken Ikeda Madsen

Munanjohtimet: Lisää keskenmenoja

Munasolut ovat yhtä vanhoja kuin nainen itse. Mitä vanhempia ne ovat, sitä isompi on keskenmenon todennäköisyys. 30-vuotiailla se on noin 10 prosenttia, 45-vuotiailla 95 prosenttia.

Kilpajuoksu ajan kanssa kohtu
© Ken Ikeda Madsen

Kohtu: Seinämät heikentyvät

Hedelmöitynyt munasolu kiinnittyy kohdun seinämän limakalvoon ja alkaa kehittyä. Iän myötä kohdun seinämät kuitenkin heikkenevät, ja munasolun on yhä vaikeampi saada siitä otetta.

Periaatteessa mies voi saada lapsia läpi elämän, mutta käytännössä miehenkin lisääntymiskyky heikkenee. Iän myötä siittiöiden laatu huonontuu, erektio-ongelmat lisääntyvät ja siemennesteen eritys vähenee, kun eturauhasen toiminta hidastuu.

Kilpajuoksu ajan kanssa miehen sukuelimet 1
© Ken Ikeda Madsen

Siitin: Erektiot harvenevat

Siittimen paisuvaisen verisuonet ahtautuvat iän myötä. Noin 40 prosentilla yli 40-vuotiaista miehistä on ajoittain erektio-ongelmia. Sen jälkeen vaivan todennäköisyys kasvaa 10 prosenttiyksiköllä 10 ikävuotta kohti.

Kilpajuoksu ajan kanssa miehen sukuelimet 2
© Ken Ikeda Madsen

Kivekset: Siittiötuotanto vähenee

Kivekset tuottavat siittiöitä elämän loppuun asti, mutta iän myötä siittiöitä syntyy yhä vähemmän ja yhä suurempi osa niistä on niin epämuodostuneita, että ne eivät voi hedelmöittää munasolua.

Kilpajuoksu ajan kanssa miehen sukuelimet 3
© Ken Ikeda Madsen

Lisäkivekset: Siittiöt hidastuvat

Siittiöt kehittyvät liikkumis- ja hedelmöittymiskykyisiksi lisäkiveksissä. Jo vähän yli 20-vuotiailla miehillä lisäkivesten toiminta heikkenee. Siittiöiden uimanopeus hidastuu noin 0,8 prosenttia ikävuotta kohti.

Kun ikää karttuu, useimmilla näköaisti muuttuu. Mykiö eli silmän linssi jäykistyy ja katseen kohdistaminen lähietäisyydelle vaikeutuu. Mykiö myös samenee, jolloin verkkokalvolle pääsee entistä vähemmäm valoa.

Vanhuus

Kilpajuoksu ajan kanssa kasvokuva vanhuus

Kypsälläkin iällä sydän hoitaa työnsä hyvin, mutta kovassa rasituksessa se voi reistailla.

© Shutterstock

Sydän väsyy

Kun ihminen vanhenee, useimmat hänen elimistään kuluvat. Siitä seuraa, että kuulo heikkenee ja nivelet jäykistyvät eivätkä sydän, munuaiset tai suolisto enää toimi yhtä hyvin kuin nuorena.

Vaikka vuodet kuluttavat sydäntä, se pystyy useimmiten suorittamaan tehtävänsä asianmukaisesti ja veri kiertää suonissa kaikkialle elimistöön. Ongelmia voi kuitenkin esiintyä, kun elimistöä rasitetaan fyysisesti. Silloin lihakset tarvitsevat tavallista enemmän verta ja siksi sydämen pitää jaksaa pumpata nopeammin.

Useimmilla kuulo heikkenee iän mukana. Syynä on muun muassa se, että vuosien mittaan korvan karvasolujen määrä vähenee. Kuulo-ongelmat koskevat erityisesti korkeita taajuuksia. Korkeataajuuksisia ääniä ovat muun muassa k, p, s, l, ja t. Niitä voi olla vaikea erottaa kovaäänisestäkin puheesta.

Monien ikäihmisten onkin helpompi saada selvää miesten kuin naisten ja lasten puheesta. Miesten puheääni on usein matalampi kuin naisten ja lasten.

Ikä vaikuttaa myös suolistoon. Kun ruoansulatusentsyymejä erittyy entistä vähemmän, suolen toiminta hidastuu. Vanhoilla ihmisillä esiintyykin usein vatsan turvotusta. Myös suolen seinämien liike hidastuu, mikä voi aiheuttaa ummetusta.

Kun munuaisten toiminta heikkenee, ne erittävät liikaa vettä ja liian vähän suoloja. Siksi ikäihmiset kärsivät helposti nestehukasta. Myös virtsarakon ja virtsateiden toiminta heikkenee. Seurauksena voi olla virtsanpidätysongelmia.