Lyhyitä videopätkiä, musiikkia, filttereitä, emojeja ja animoituja giffejä, jotka vetoavat erityisesti perheen pienimpiin jäseniin.
TikTok-sovellus on ennätysajassa valloittanut lähes koko maailman värikkäällä viihdesisällöllään.
Tai paremminkin värikäs viihdesisältö on valloittanut länsimaat.
Kiinassa, jossa TikTok on kehitetty, sovelluksen kiinalainen versio, Douyin, näyttää hyvin erilaiselta.
Tanskan TV2:n dokumentissa todettiin, että TikTokin kiinalaisversio eroaa länsimaissa käytössä olevasta sovelluksesta muun muassa siten, että se esittelee käyttäjilleen huomattavasti vähemmän videoita. Kiinalaissovelluksessa on myös käytössä rajoituksia ja siinä painotetaan opetusta tukevaa sisältöä.
Sovelluksen erot Kiinassa ja lännessä ovat johtaneet siihen, että asiantuntijat ovat todenneet TikTokin olevan ase ”kognitiivisessa sodassa”, jonka tarkoituksena on muokata länsimaisten lasten aivoja voimakkaalla riippuvuutta aiheuttavalla algoritmilla.
Toinen tässä yhteydessä esiin nostettu riski on mahdollinen vaara siitä, että Kiinan valtion kontrolloima sovellus voi periaatteessa valita sisältöä, joka vaikuttaa käyttäjien mielipiteisiin ja käsitykseen maailmasta.
Sovellus ei sovi lapsen kehitystä tukevaan elämään
TikTokin länsimaisille lapsille tarjoilemilla tyhjillä viihdekaloreilla on aivan varmasti haittoja.
Näin toteaa Andreas Lieberoth, joka on pedagogisen psykologian tutkija Aarhusin yliopistosta ja erikoistunut teknologian merkitykseen lapsen kehitykselle.
Lieberoth ei kuitenkaan halua käyttää käsitteitä ”riippuvuutta aiheuttava” ja ”vahingollinen”, sillä TiKTok ei ainakaan puhtaan biologisesti vaikuta lasten aivoihin.
Pikemminkin sovellus muokkaa mediankäyttöä nuorella iällä, ja se taas ei monien vanhempien mielestä sovi yhteen lapsen kehitystä monipuolisesti tukevan elämän idean kanssa.
”Kun lapset tottuvat siihen, että heille tarjoillaan pätkittäistä, nopeaa, erittäin tyydyttävää ja helppoa viihdettä, heidän on vaikeampi esimerkiksi käyttää mielikuvitustaan keksiäkseen leikkejä tai tekemistä pihalla.” Andreas Lieberoth, pedagogisen psykologian tutkija Aarhusin yliopistosta
”Kun lapset tottuvat siihen, että heille tarjoillaan pätkittäistä, nopeaa, erittäin tyydyttävää ja helppoa viihdettä, heidän on vaikeampi esimerkiksi käyttää mielikuvitustaan keksiäkseen leikkejä tai tekemistä pihalla”, Lieberoth selittää.
”Kun viihdettä tarjoillaan jatkuvana syöttönä, oman itsen viihdyttäminen vaikeutuu ja aivot luovat odotuksia, joita leikki legopalikoilla ei voi täyttää”, sanoo Lieberoth. Hän korostaa, että alalla on tähän mennessä tehty vain vähän tutkimusta.
Saksalaisessa tutkimuksessa osoitetaan, että lapset, jotka ovat tottuneet nopeaan ja helposti sulatettavaan viihteeseen, käyttävät mielikuvitustaan hitaammin kuin muut lapset.
Kiinassa vain 40 minuuttia päivässä
- TikTok on kiinalainen sovellus, mutta Kiinassa ei ole käytössä TikTok, vaan oma versio nimeltä Douyin.
- Kiinassa lapsille tarkoitetun Douyin-version asetuksissa alle 13-vuotiaat lapset voivat käyttää sovellusta vain 40 minuuttia päivässä ja ainoastaan kello 6.00–22.00.
- Maailmassa Tiktok-sovellus on ladattu mobiililaitteisiin kaikkiaan 2,6 miljardia kertaa. Maaliskuussa 2023 TikTokilla oli noin miljardi aktiivista käyttäjää.
Lähde: TV2 Danmark
”Kun lapselle esimerkiksi sanotaan, että voitko kuvitella mielessäsi vaaleanpunaisen tuuban, paljon nopeaa viihdettä käyttävät lapset suoriutuvat tehtävästä hitaammin. Kyse ei ole minuuteista, vaan pienestä erosta”, toteaa Lieberoth.
Jarru auttaa
Lieberoth on sitä mieltä, että Kiinassa käytössä oleva versio TikTokista on parempi, sillä siinä on ”jarru”, joka luo parin sekunnin tauon videovirtaan.
”On olemassa suhteellisen hyviä todisteita siitä, että jos jokin on hyvin helppoa ja houkuttelevaa, kuten TiKTokin videot, niiden katselua vain jatketaan, vaikka niitä ei edes oikeastaan haluttaisi katsella. Pienet tauot videotulvassa voivat auttaa siihen, että tietoisuus pääsee jälleen ohjaamaan ihmisen toimintaa”, jatkaa Lieberoth.
Yleisesti ottaen Lieberoth korostaa sitä, että tutkimuksessa ei ole osoitettu merkittävää yhteyttä lasten mediankäytön, heidän terveytensä tai kognitiivisten kykyjensä välillä.
Ennen kaikkea vaikuttaa siltä, että lasten ruutuaika näkyy niin kutsuttuna harjoitusvaikutuksena eli jos lapsi käyttää paljon aikaa lukemiseen, hänestä kehittyy hyvä lukija. Jos taas lapsi pelaa paljon tietokoneella, se vie aikaa muilta toimilta, joissa hän ei vähemmän harjoittelun vuoksi ole niin hyvä, Lieberoth selittää.
Jos vanhemmat haluavat ohjailla, miten lapsi käyttää valveillaoloaikaansa, on syytä asettaa rajoja, Lieberoth sanoo. Ja rajoja voi asettaa jo nyt:
”Sekä Google Play että Apple Family tarjoavat järjestelmiä, joissa vanhemmat voivat määrätä, miten pitkän ajan päivässä lapset saavat käyttää TikTokia ja muita sovelluksia", hän toteaa.