Tutkijat löysivät kaikkiaan 120 "puhdasta" koehenkilöä ja jakoivat heidät kuuteen ryhmään: kahteen vertailuryhmään ja neljään jotain keinotekoista makeutusainetta käyttävään ryhmään. Näissä vuorokauden annos oli alle 0,25 grammaa aspartaamia, sakkariinia, steviaa tai sukraloosia.
Määrä alitti siten Yhdysvaltojen elintarvike- ja lääkeviraston (FDA) määrittämän turvallisen saannin ylärajan.
Hiirille siirrettiin ihmisten ulostetta
Tutkimuksen ensimmäisiä merkittäviä havaintoja oli se, että kaikki neljä keinotekoista makeutusainetta muuttivat selvästi suoliston mikrobikantaa kahdessa viikossa. Se tarkoitti käytännössä sitä, että myös verenkiertoon erittyvissä aineissa tapahtui muutos.
Tutkijoiden mukaan keinotekoiset makeutusaineet vaikuttavat huomattavasti suolistossa elävien mikrobien elinolosuhteisiin. Vaikutus voi syntyä sitä kautta, että osa mikrobeista pystyy käyttämään keinotekoisia makeutusaineita ravinnonlähteinä ja runsastumaan sen ansiosta muiden kustannuksella. Näin kehittyy häiriötila.
Lisäksi kävi ilmi, että sukraloosi ja sakkariini haittasivat elimistön sokeriaineenvaihduntaa ja vaikuttivat siten kielteisesti verensokeriin. Heikentynyt glukoositoleranssi ei ole sinänsä sairaus, mutta se on muun muassa diabeteksen ja sydän- ja verisuonitautien riskitekijä.
Niillä koehenkilöillä, jotka saivat aspartaamia tai steviaa, ei havaittu vastaavaa muutosta verensokerin säätelyssä.
Varmistuakseen siitä, että suolistofloorassa ja sokeriaineenvaihdunnassa tapahtuvien muutosten välillä on syy-yhteys, tutkijat siirsivät vähän eri koehenkilöiden ulostetta hiirille, jotka olivat eläneet steriilissä ympäristössä.
Paljastui, että hiirien verensokerin säätely häiriintyi samalla tavalla kuin niillä henkilöillä, joilta uloste oli peräisin.
Tutkimuksen tekijät pitävät tuloksia hätkähdyttävinä, mutta heidän mukaansa tarvitaan jatkotutkimuksia, jotta päästään selville siitä, millaisia terveysvaikutuksia suolistomikrobien elinolosuhteiden ja sokeriaineenvaihdunnan muutoksilla on.
"Meidän täytyy saada ihmiset tiedostamaan, että keinotekoiset makeutusaineet vaikuttavat elimistössä toisin kuin yleensä luullaan", toteaa tutkimusta johtanut Eran Elinav.
