Person i julesweater med mave

”Joulu koettelee ruoansulatusta”

Joulu on rauhoittumisen aikaa – paitsi suolistolle, jolla riittää jouluherkuissa sulattelemista. Miten koville ruoansulatus todella joutuu jouluna? Kävimme läpi viisi väittämää jouluruoan vaikutuksista elimistöön.

Joulu on rauhoittumisen aikaa – paitsi suolistolle, jolla riittää jouluherkuissa sulattelemista. Miten koville ruoansulatus todella joutuu jouluna? Kävimme läpi viisi väittämää jouluruoan vaikutuksista elimistöön.

Shutterstock

”Jouluruoka aiheuttaa ummetusta”

Mand på toilet
© Shutterstock

Totta

Turvotus, happamat röyhtäykset ja ummetus – ruoansulatus voi olla kovilla jouluna. Useimmille ylensyönnistä seuraa yleensä vain hieman tukala olo, mutta joulun herkuttelu voi aiheuttaa monille jopa ummetusta.

Runsasrasvaiset jouluruoat panevat elimistön, etenkin suoliston, kovalle koetukselle.

Runsaasti rasvaa sisältävät ateriat vaikuttavat suolen toimintaan ja hidastavat ruoansulatusta rajoittamalla lihasten supistelua sekä mahalaukussa että suolistossa.

Ruoka viipyy tällöin maha-suolikanavassa pidempään, mikä voi aiheuttaa turvotusta, vatsakipuja, happamia röyhtäyksiä, närästystä ja ummetusta.

Ummetuksen riskin on tutkitusti todettu kaksinkertaistuvan runsaasti tyydyttynyttä rasvaa sisältäviä aterioita nautittaessa. Esimerkiksi kinkun, ruskean kastikkeen ja monien jälkiruokien sisältämä rasva on pääasiassa tyydyttynyttä.

Sisäelimet
© Shutterstock

Runsasenergiainen ruoka rasittaa elimistöä

Elimistö on kovilla käsitellessään runsasrasvaisia ruokia. Raskas jouluateria voi hidastaa suolen toimintaa, venyttää mahalaukkua ja kuormittaa maksaa.

Vatsahapot röyhtäyttävät

Rasvainen ruoka
viipyy pidempään mahalaukussa. Kun sen tyhjeneminen hidastuu, mahalaukku täyttyy, ja ruokatorven ja mahalaukun väliseen sulkijalihakseen kohdistuu painetta. Vatsahapot voivat tällöin päästä ruokatorveen ja aiheuttaa happamia röyhtäyksiä ja närästystä.

Suoli hidastuu

Runsasenergiainen ruoka vaikuttaa suolen peristalttiseen liikkeeseen, joka kuljettaa ruokaa aaltomaisesti eteenpäin lihasten koordinoidun supistelun avulla. Liikkeen hidastuessa ruoka jää paikoilleen suoleen pidemmäksi aikaa, mikä aiheuttaa ummetusta.

Maksa kärsii

Ylenmääräinen rasva rekisteröidään ohutsuolessa, mistä se siirtyy verenkierron mukana maksaan ja varastoituu sinne. Etenkin jouluruoille tyypillinen tyydyttynyt rasva lisää rasvamaksan ja samalla maksan suurenemisen riskiä.

Eläinkokeet osoittavat, että runsasrasvainen ateria kulkee ruoansulatuksessa kaksinkertaisen ajan vähärasvaiseen ateriaan verrattuna. Heikentyneen lihassupistelun lisäksi etenemistä hidastaa liman erityksen väheneminen suolistossa.

Liman puutteen vuoksi ruoka ei pääse liukumaan yhtä sujuvasti ruoansulatuskanavassa, mikä voi johtaa ummetukseen.

Runsasrasvaiset jouluruoat sisältävät yleensä myös suhteellisen niukasti kuitua, jota tarvittaisiin vauhdittamaan ruoansulatusta. Runsasenergiainen ja -rasvainen, niukasti kuitua sisältävä ateria ruokkii myös haitallista suolistoflooraa, joka voi osaltaan heikentää ruoansulatusta.

Joulukoriste
© Shutterstock

”Ruskea kastike on pahin kaloripommi”

Ruskea kastike kastikekulhossa

Ruskea kastike ei ole joulun pahin kaloripommi.

© Shutterstock

Tarua

Ruskea kastike sisältää tyypillisesti voita, jauhoja ja lihalientä, joten kevyttä syötävää se ei ole.

Vaikka kastike sisältääkin runsaasti rasvaa, se ei silti suinkaan ole joulupöydän pahin kaloripommi, sillä kastiketta annostellaan harvemmin yli sataa grammaa syöjää kohden – eli yli 136 kilokalorin edestä.

Jouluaterialla ei välttämättä kaloreita vielä tavattomasti kerrykään – joulukinkussa on energiaa 220 kilokaloria 100 grammaa kohden, laatikoissa noin 120 kilokaloria sadassa grammassa ja lohessa noin 250 kilokaloria. Muhkeimmat kaloripommit ovatkin vasta edessä.

Esimerkiksi joulutortut ja muut leivonnaiset sekä konvehdit sisältävät nimittäin huomattavasti enemmän energiaa kuin joulupöydän suolainen tarjonta, mukaan lukien ruskea kastike.

Joulukoriste
© Shutterstock

”Iltasyöminen lihottaa enemmän”

Ihmisen aivot ja kello

Monet joulun ajan aterioista nautiaan myöhään illalla, ja se sekoittaa elimistön sisäisen kellon. Ihmisen elimistö ei nimittäin pysty prosessoimaan myöhäisiä aterioita yhtä tehokkaasti.

© Shutterstock

Totta

Jouluna herkuttelu ei yleensä katsoa kelloa, ja kinkkua, juustoja ja makeita herkkuja saatetaan pistellä reiluja annoksia vielä iltamyöhälläkin. Elimistölle tämä ei kuitenkaan ole juhlaa, sillä sen hyvinvointiin vaikuttaa nimittäin itse ruoan lisäksi syömisen ajankohta.

Viime vuosikymmeninä tutkijoille on alkanut valjeta, miten olennaisesti sisäinen kello vaikuttaa ruoan käsittelyyn elimistössä eri vuorokauden aikoina.

Monien tutkijoiden mielestä painonpudotuksessa pitäisikin ottaa huomioon aterioiden ajankohdat.

Sisäinen kello seuraa vuorokauden kiertoa ja koordinoi sen mukaan elimistössä lukuisia prosesseja, kuten ruoansulatusta, aineenvaihduntaa ja verensokerin säätelyä.

Miljoonien vuosien aikana elimistö on sopeutunut siihen, että valoisana aikana syödään ja pimeän aikaan paastotaan, minkä vuoksi se ei pysty prosessoimaan myöhäisiä aterioita yhtä tehokkaasti.

Esimerkiksi elimistön insuliinin tuotanto on verkkaisempaa myöhäisillan ja yön tunteina, jolloin verensokeri pysyy pidempään korkealla aterian jälkeen.

Jatkuvasti koholla oleva verensokeri voi johtaa tulehdukseen ja rasvan kertymiseen elimistössä. Tutkijat ovat myös todenneet, että myöhään syödystä ruoasta saatu energia jää todennäköisemmin myös kuluttamatta.

Eräässä 12 viikon painonpudotusohjelmassa ne osallistujat, jotka söivät pääosan vuorokaudessa sallitusta kilokalorimäärästä aamulla, pudottivat enemmän painoa kuin iltapainotteisesti syöneet osallistujat, vaikka kaikki saivat päivässä ruoasta saman verran energiaa.

Joulukoriste
© Shutterstock

”Jouluaterian kuluttamiseksi on juostava 10 kilometriä”

Mand der løber

Julemiddage kræver mindst 20 kilometers løbetur, hvis du skal forbrænde menuen.

© Shutterstock

Tarua

Kymmenen kilometrin juoksulenkki yhden aterian kuluttamiseksi voi kuulostaa liioittelulta, mutta se ei itse asiassa edes riitä. Jouluateriassa voi nimittäin olla energiaa jopa 800 kilokaloria.

Kun tähän lisätään vielä ruokajuomien ja jälkiruokien sisältämä energia, voi kalorisaldo nousta jopa 2000:een.

Juokseminen kuluttaa arviolta noin 65 kilokaloria kilometrillä, ja koko kaloripotin kuluttamiseksi pitäisikin juosta 30 kilometriä.

Jouluaterian kuluttamiseksi 62-kiloisen henkilön on kierrettävä joulukuusta 13,5 tuntia.

Energian kulutuksen vaikuttavat kuitenkin esimerkiksi juoksijan paino ja nopeus sekä maasto ja sääolosuhteet.

Vastatuuleen juokseminen vie esimerkiksi enemmän energiaa kuin myötätuulessa juoksu, samoin ylämäessä kaloreita kuluu enemmän kuin tasaisella alustalla. Sata kiloa painava juoksija voi kuluttaa vastatuulessa ylämäkeen juostessaan 80–90 kilokaloria kilometrillä, jolloin jouluaterian kuluttamiseen riittää 20 kilometrin lenkki.

Vaihtoehtoisesti 62-kiloinen henkilö voi kuluttaa jouluaterian kalorit kiertämällä joulukuusta 13,5 tuntia 3 kilometrin tuntivauhdilla.

Joulukoriste
© Shutterstock

”Punaviini tehostaa rasvaisen ruoan sulatusta”

Folk skåler i rødvin
© Shutterstock

Osittain totta

Punaviini paitsi sopii jouluaterian juhlajuomaksi, se auttaa myös edistämään ruoansulatusta. Rypäleiden kuori sisältää polyfenoleja, jotka toimivat antioksidantteina. Ne edistävät ruoansulatusta ja torjuvat monia rasvaisen ruoan ja ylensyönnin haitallisia vaikutuksia.

Antioksidantit suojaavat mahalaukun ja ohutsuolen seinämän soluja ja torjuvat hapettumista maha-suolikanavassa. Hapettuneet rasvahapot voi pahimmillaan aiheuttaa kasvaimia ja valtimoiden ahtautumista.

Tämän lisäksi polyfenolit edistävät typpioksidin muodostumista mahalaukussa. Typpioksidi rentouttaa mahalaukun seinämän lihaksia, mikä edistää ruoansulatusta.

Punaviinin luontaiset antioksidantit on liitetty myös matalampiin kolesteroliarvoihin, parempaan verenkiertoon sekä pienentyneeseen lihavuuden, diabeteksen, syövän, neurologisten sairauksien sekä sydän- ja verisuonitautien riskiin.

Rødvin bliver hældt op i glas
© Shutterstock

Punaviini voi edistää terveyttä

Punaviinin alkoholi ärsyttää elimistöä, jos viiniä tulee kumottua liikaa, mutta parilla lasillisella voi olla myös terveydelle suotuisia vaikutuksia.

Punaviinilasillinen tai pari jouluaterialla voi olla hyödyksi ruoansulatukselle, mutta jos viiniä juodaan liikaa, vaikutus on päinvastainen. Runsas alkoholin nauttiminen voi aiheuttaa pahoinvointia, oksentelua ja mahahaavan, sillä alkoholi ärsyttää suolen kudosta ja vahingoittaa mahalaukun limakalvoa.

Kun mahalaukun limakalvo heikentyy, mahalaukun hapan mahaneste voi syövyttää ja vaurioittaa limakalvoa ja johtaa mahahaavaan.