Teoria testissä LinkedInissä
Heikkojen siteiden käsite on peräisin teoriasta, jonka yhdysvaltalainen sosiologi Mark Granovetter kehitti vuonna 1973.
Yksinkertaistettuna kyse on siitä, että mitä vahvempi side ihmisellä on sosiaalisessa verkostossa, sitä vähemmän side muistuttaa olemassaolostaan. Siksi henkilön ystäväpiirissä on usein myös päällekkäisyyksiä.
Sen sijaan on hyvin todennäköistä, että et tunne satunnaisen tuttavasi ystäviä. Tuttavasi tuntematon ystävä on niin sanottu heikko side. Juuri sellaiset ovat väylä uusille työmahdollisuuksille varsinaisen tuttavapiirin ulkopuolella.
Nyt tätä teoriaa on testattu yli 20 miljoonan LinkedIn-käyttäjän parissa. Tarkasteltavat henkilöt jaettiin kahteen ryhmään, ja kummallekin ryhmälle tarjottiin LinkedIn-palvelussa eri kriteerein valittuja "Henkilöitä, jotka saatat tuntea".
600 000 sai uuden työn
Toiselle ryhmälle ehdotettiin suhteellisen vahvoja siteitä, eli henkilöitä, joilla oli useita samoja ystäviä kuin heillä itsellään. Toiselle ryhmälle taas esiteltiin heikon siteen henkilöitä, joilla oli vain vähän tai ei lainkaan yhteisiä tuttavia.
Seuraavaksi tutkijat selvittivät, miten montaa työpaikkaa 20 miljoonan ihmisen testiryhmä oli hakenut ja miten moni heistä oli saanut uuden työpaikan.
Erityisesti tutkijat kiinnittivät huomiota uusien työpaikkojen määrään sellaisissa yhtiöissä, joissa uudet tuttavat työskentelivät, sillä se viittaa suoraan yhteyteen uuden siteen ja tuloksellisen työnhakuprosessin välillä.
Kokeessa luotiin viiden vuoden aikana kaksi miljardia uutta yhteyttä, joiden tuloksena 600 000 ihmistä sai uuden työpaikan. Tutkijoiden johtopäätös on se, että 'suhteellisen heikko side' on yli kaksinkertaistaa työmahdollisuudet.
Suhteellisen heikolla siteellä tarkoitetaan tässä suhdetta, jonka henkilö jakaa noin 10 muun kontaktinsa kanssa ja johon hänellä ei ole säännölistä yhteyttä.
Tutkimusta arvosteltiin kovin sanoin
LinkedIn toimi tutkimuksessaan samaan tapaan kuin muutkin sosiaalisen median alustat, jotka ovat sormeilleet omia algoritmejään. LinkedIn ei siis kertonut testiryhmään kuuluneille ihmisille, että he olivat osallistuneet jättitutkimukseen, jossa selvitettiin kontaktien ja työnsaannin yhteyttä.
Tämä on nostattanut arvostelua. Moni on kyseenalaistanut LinkedInin etiikan, kun se on tarjonnut osalle käyttäjistään muita paremmat työnsaantimahdolllisuudet.
Muun muassa yhdysvaltalaisen Marquetten yliopiston tietojenkäsittelyn laitoksen johtaja on New York Timesin mukaan ihmetellyt tällaisen kokeen eettisiä perusteita ja pitkäaikaisia vaikutuksia.
LinkedIn on vastannut arvosteluun viittaamalla palvelunsa käyttöehtoihin, joiden mukaan käyttäjien tietoja voidaan käyttää ”sosiaalisissa, taloudellisissa ja työmarkkinoihin liittyvissä tutkimuksissa”.
Microsoftin omistama somepalvelu on monen median mukaan korostanut, että tutkimuksessa käyttäjiä ei painostettu vastaamaan kysymyksiin. Yritys korostaa, että se ei ole tehnyt esivalintaa tutkimuksessa mukana olleiden työnhakijoiden joukossa.
