Jaat "ällöttäviä" asioita asuinkumppanisi kanssa
Laaja mikrobiomeja käsittelevä tutkimus paljastaa, että ihmiset jakavat samassa kotitaloudessa elävien kanssa paljon enemmän asioita kuin oikeastaan haluaisivat.
Vessapaperi, astiat, sohva ja kaukosäädin – asuinkumppanit jakavat luonnollisesti monia asioita.
Asuinkumppanit jakavat keskenään kuitenkin luultavasti paljon enemmän kuin uskovatkaan – tai oikeastaan haluaisivatkaan.
Nature-tiedelehdessä julkaistussa italialaisen Trenton yliopiston tutkimuksessa tutkijat ovat käyneet läpi tuloksia 31 aiemmasta tutkimuksesta, joissa on havainnoitu saman katon alla asuvia ihmisiä yli 20 maassa. Tulokset ovat huomiota herättäviä.
Tuttuja tuloksia ulostenäytteistä
Tutkijat halusivat löytää vastauksen muun muassa suureen kysymykseen siitä, miten suussamme ja suolistomme seinämissä elävät mikroskooppisen pienet organismit ja bakteerikannat siirtyvät sukupolvelta ja asuinkumppanilta toiselle.
Tämän selvittämiseksi tutkijat kävivät läpi kaikkiaan 10 000 sylki- ja ulostenäytettä Euroopasta, Pohjois- ja Etelä-Amerikasta, Afrikasta ja Aasiasta. Kaikkien kokeissa tarkasteltujen bakteerikantojen geneettinen alkuperä oli selvillä, ja tutkijat tiesivät lisäksi, olivatko näytteenantajat samaa perhettä, kumppaneita, samassa kotitaloudessa eläviä tai ystäviä.
Bakteereista peräti kolmasosa yhteisiä
Kyseessä on yksi tähän mennessä suurimmista tutkimuksista, joissa on selvitetty, miten kehossa asustavat mikrobiomit siirtyvät ihmiseltä toiselle. Tulokset vahvistavat tiedon, jonka mukaan ihmiselle siirtyy suolistobakteereita ensimmäistä kertaa jo synnytyksessä. Niiden vaikutus on niin pitkäkestoinen, että jopa vanhuksilta voi löytyä edelleen oman äidin suolistobakteereita.
Yksi hämmästyttävimmistä tuloksista oli, että kaikkien tutkimusten mukaan yhdessä asuvat jakavat jopa 12 % suolistobakteereista ja 32 % suun bakteereista. Tutkimuksen mukaan ihmiset siis jakavat lähes kolmasosan suun bakteereista samassa kotitaloudessa elävien kanssa. Tätä verrattiin samaan väestöön kuuluviin muihin ihmisiin, jotka eivät asu samassa osoitteessa. Heidän suussaan olevista bakteereista vain kolme prosenttia olivat samoja.
Mahdollisia vaikutuksia terveyteen
Tuloksista käy ilmi, kuinka yleistä bakteerien siirtyminen on ihmisten välillä, vaikka he eivät suutelisi tai harrastaisi seksiä keskenään. Näin kertoo Trenton yliopistoa edustava Nicola Segata, joka osallistui New Scientist -lehdessä julkaistuun tutkimukseen.
Tutkijoiden mukaan bakteerien siirtymisellä voi olla yleisesti suuri merkitys terveytemme kannalta – eikä välttämättä huonolla tavalla. Näin toteaa tutkimuksen johtava kirjoittaja Mireia Valles Colomer Trenton yliopistosta.
”Mikrobiomien monimuotoisuus on positiivinen asia, joten niiden siirtymistä ei mielestämme ole syytä torjua. Sosiaaliset kontaktit voivat kuormittaa mikrobiomejamme myönteisellä tavalla”, hän toteaa Tieteen Kuvalehdelle.