Shutterstock
BMI

Jäähyväiset painoindeksille? Tässä on uusi mittari terveydelle

Perinteistä BMI-painoindeksiä on arvosteltu epätarkkuudesta. Nyt yhdysvaltalaistutkijat ovat esitelleet uuden mittarin, jota he pitävät parempana.

BMI-painoindeksin, jossa paino suhteutetaan ihmisten pituuteen, laati belgialainen matemaatikko Adolphe Quételet 1800-luvulla. Hän pyrki sillä määrittelemään silloisten tutkimusten mukaan ”normaalin miehen”.

1950-luvulta asti painoindeksiä on käytetty kaikkialla maailmassa mittarina sille, painaako ihminen terveyden kannalta liikaa, liian vähän vai sopivasti. Painoindeksiä käytetään myös mittarina muun muassa syöpä- ja diabetesriskin arvioinnissa.

Viime vuosina yhä useammat asiantuntijat ovat arvostelleet painoindeksin käyttöä terveellisen painon mittana. Joidenkin tutkimusten mukaan painoindeksi antaa väärän kuvan henkilön terveydentilasta jopa 30 prosentissa tapauksista.

Yhdysvaltalaisen Institute for Systems Biology -tutkimuslaitoksen tutkijat uskovat löytäneensä tarkemman keinon mitata kehon terveydentilaa.

Perinteisessä painoindeksissä henkilön paino (kiloina) jaetaan pituuden (metreinä) neliöllä. Esimerkiksi 170 sentin pituisen ihmisen paino jaetaan luvulla, joka saadaan, kun kerrotaan 1,7 x 1,7. Jos näin saatu luku on alle 18,5, ihminen on alipainoinen. Jos luku on 18,5-25, ihminen on normaalipainoinen. 25-30 tarkoittaa lievää lihavuutta, ja jos luku on yli 30, ihminen on huomattavan lihava.

Laskutapa ja rajat ovat samat miehille ja naisille.

Arvostetussa Nature-tiedelehdessä julkaistussa artikkelissaan, yhdysvaltalaistutkijat esittelevät uuden mittarin, jota he kutsuvat biologiseksi painoindeksiksi. Se perustuu yli 1 000 ihmisen verinäytteistä tehtyyn analyysiin.

Perustana yli 1 000 ihmisen verinäyte

Tutkijat tarkkailivat verinäytteistä tiettyjä proteiineja ja muita aineita, joita elimistössä syntyy aineenvaihdunnan tuloksena.

Välimeren ruokavalio ehkäisee syöpää

Verinäytteiden tuloksia verrattiin muun muassa koehenkilöiden suoliston bakteerikannan muutoksiin ja heidän geneettiseen alttiuteensa sairastua tiettyihin sairauksiin.

Sitten tutkijat laativat tekoälyn avulla erilaisia laskentamalleja, joilla voidaan arvioida henkilön terveydentila tarkemmin kuin BMI-painoindeksillä.

Tutkimuksessa ilmeni muun muassa, että positiivisen elämäntapamuutoksen vaikutukset näkyivät nopeammin ”biologisessa painoindeksissä” kuin perinteisessä BMI-lukemassa. Ihmisen biologinen terveys siis parani, vaikka hänen painonsa ei laskenut.

”Tutkimus osoittaa molekylaaristen mittausten merkityksen lihavuuden, elimistön aineenvaihdunnan ja kroonisten sairauksien välisen yhteyden selvittämisessä. Sen ymmärtämiseksi on tarkasteltava monia muitakin tekijöitä kuin perinteistä painoindeksiä”, toteaa tutkimusjohtaja Noa Rappaport lehdistötiedotteessa.

Tutkijat huomauttavat, että uudessakin menetelmässä on vielä puutteita. Tutkimuksessa tarkasteltiin vain pientä määrää erilaisia tekijöitä. Tutkijat kuitenkin uskovat, että heidän niin sanottu biologinen painoindeksinsä voi tulevaisuudessa muodostua täsmällisemmäksi vaihtoehdoksi tavanomaiselle BMI-mittaukselle.

Menetelmän yleistyminen arkikäyttöön tosin edellyttää sitä, että tekniikka kehittyy niin, että näytteiden ottaminen ja analysointi helpottuu.

Tutkijat toteavat myös, että menetelmän soveltuvuutta eri väestöryhmille pitää vielä tarkastella.