Yhdellä on perunanenä, toisella kyömynenä.
Nykyihmisen nenä voi olla monenkokoinen ja -muotoinen. Nenän koossa ja muodossa voidaan havaita eri etnisten ryhmien välisiä eroja. Se, millaisia neniä tulee eniten vastaan, riippuu siis siitä, missä päin maailmaa on liikkeellä.
Vanhastaan on tiedetty, että nenää on muokannut ihmislajin kehityksen aikana sopeutuminen erilaisiin elinympäristöihin. Esimerkiksi kuivalla ja kuumalla seudulla on tarvittu erilaista nenää kuin kostealla ja kylmällä.
Kansainvälinen tutkijaryhmä perehtyi syvällisemmin nenän ominaisuuksien takana olevaan perimään ja teki mielenkiintoisen löydön – ainakin isonenäisten näkökulmasta tarkasteltuna.
Tutkimustulokset julkaistiin Communications Biology -tiedelehdessä.
Näyttää siltä, että neandertalinihmiseltä peräisin olevat perintötekijät voivat vaikuttaa nenän kokoon ja muotoon.
Yksi geeni kiinnitti huomiota
Aineistona käytettiin yli 6 000:n Latinalaisessa Amerikassa asuvan ihmisen tietoja. Osa heistä oli Euroopasta ja Afrikasta tulleiden jälkeläisiä, osa edusti Amerikan alkuperäiskansoja.
Tutkijat arvioivat henkilöiden kasvonpiirteitä heidän etnistä taustaansa koskevien tietojen pohjalta.
Vertailun ansiosta päästiin selville perintötekijöiden ja ulkonäön välisestä yhteydestä.
Neandertalin- ja nykyihmisen neniä vertailtiin.
Tutkijoita alkoi kiinnostaa erityisesti yksi geeni.
Perintötekijä nostaa nenän selkää ja juontuu tutkijoiden mukaan neandertalinihmiseltä. Tämän ihmislajin uskotaan kuolleen sukupuuttoon noin 40 000 vuotta sitten.
Nykyihminen sai neandertalilaisgeenin risteytymisen tuloksena. Se tarkoittaa, että eri ihmislajien edustajille syntyi yhteisiä lapsia. Pieni osa neandertalinihmisten perimästä on siten säilynyt nykyihmisissä.
Todennäköisesti neandertalilaisgeeni oli hyödyllinen siinä vaiheessa, kun nykyihmiset levisivät Afrikan ulkopuolella ilmastoltaan kylmempiin maanosiin.
"Koska nenä auttaa säätelemään hengitysilman lämpötilaa ja kosteutta, erilaiset nenät auttoivat esivanhempiamme sopeutumaan eri ilmasto-olosuhteisiin", toteaa tutkimuksen tekemiseen osallistunut Qing Li Shanghaissa toimivasta Fudan-yliopistosta Technology Networks -verkkouutisessa.
Ennen tätä tutkimusta sama tutkijaryhmä oli selvittänyt vuonna 2021, että denisovanihmisen dna vaikuttaa nykyihmisen huulien muotoon.