Maatiloilla uroseläimiä kastroidaan, jotta niistä saadaan rauhallisempia ja lihan laatu paranee. Kastroitaessa estetään kivesten toiminta, jolloin ne eivät enää tuota siittiöitä ja mieshormonia.
Kuohitut pässit eli oinaat voivat elää jopa 60 prosenttia pidempään kuin kuohitsemattomat urokset, minkä vuoksi tutkijat kiinnostuivat lampaista.
Biologit valmistivat lampaille epigeneettisen kellon eli erilaisia kemiallisia merkkiaineita, jotka yhdessä mittaavat ikääntymistä.
Kello kalibroitiin mittaamalla ison lammaslauman yksilöiden ikää syntymästä kuolemaan, ja menetelmästä saatiin niin tarkka, että sillä voitiin ennustaa lampaan elinikä muutaman kuukauden tarkkuudella.
Seuraavaksi alettiin mitata koe-eläimiä: ryhmää lampaita, jotka kuohittiin nuorina, ja toista ryhmää, jota ei kuohittu.
Koe osoitti, että kemialliset merkkiaineet kehittyivät samaan tapaan kummallakin ryhmällä, mutta kuohituilla yksilöillä kehitys oli hitaampaa. Epigeneettinen kello niin sanotusti jätätti, jolloin kuohitut eläimet ikääntyivät hitaammin ja elivät pidempään.
.
Biologit selittivät ilmiön sillä, että sukuhormonit kiihdyttävät ikääntymistä, koska nuorille uroksille on eduksi tulla sukukypsäksi varhain. Haittavaikutuksena on ikävä kyllä lyhytikäisyys.
Vaikka koe tehtiin lampailla, mikään ei viittaa siihen, etteikö sama periaate pätisi myös ihmisiin.