Aineenvaihdunta hidastuu kolmen prosentin vuosivauhtia 20. ikävuoteen asti, mutta sitten nopeus tasaantuu, osoittaa yhdysvaltalaistutkimus.
Aikuiselämän neljä ensimmäistä vuosikymmentä – ikävuodet 20–60 – aineenvaihdunta pysyy jokseenkin samanlaisena. Tämä on huono uutinen niille, jotka luulevat, että keski-iässä pyöristyminen johtuu vanhenemiseen liittyvistä aineenvaihdunnan muutoksista. Iällä ei siis olekaan merkitystä, toisin kuin monet tutkijatkin ovat esittäneet.
Vasta seitsemäs vuosikymmen tuo mukanaan aineenvaihdunnan hidastuminen. Muutos on kaikkea muuta kuin raju: vain noin 0,7 prosenttia vuodessa.
Kuntoilu vaikuttaa aineenvaihduntaan vähän
Aihetta ei ole tutkittu aiemmin yhtä laajasti ja perusteellisesti. Vaikka tulokset ovat yllättäneet myös monet asiantuntijat, tutkimus herättää luottamusta.
Tutkijat antoivat koehenkilöille kaksoismerkittyä vettä, joka sisältää tiettyjä vedyn ja hapen isotooppeja (2H ja 18O).
Sitten osallistujen virtsasta voitiin analysoida, mitä vauhtia elimistö poisti merkkiaineet. Eritysaika ilmaisi aineenvaihdunnan nopeuden.
Tuloksissa otettiin huomioon niin sairaudet, lihasmassa kuin fyysinen aktiivisuuskin. Kuntoilun ei todettu juuri vaikuttavan aineenvaihduntaan pitkällä aikavälillä. Aineenvaihdunnan nopeus muuttui kaikilla saman kaavan mukaan liikunnan määrästä huolimatta.
Hormonien vähyys alkaa näkyä
Tutkimuksen esiin tuomaa aineenvaihdunnan kehityskaarta ei osata vielä selittää.
Pidetään kuitenkin mahdollisena, että hidastuminen 60. ikävuoden jälkeen johtuu hormonisäätelystä ja etenkin sukupuolihormonien määrän pienenemisestä. Tuolloin naisten vaihdevuodet ovat yleensä päättyneet, ja myös miehillä, joiden andropaussi etenee klimakteriumia vaivihkaisemmin, testosteronitaso laskee.
Viimeaikaisten tutkimusten mukaan hormonit vaikuttavat merkittävästi solujen työskentelynopeuteen, ja siksi pienenevät pitoisuudet saattavat hidastaa huomattavasti solujen aineenvaihduntareaktioita. Se heijastuu elimistön aineenvaihduntaprosesseihin.
Lisäksi ulkoisilla tekijöillä uskotaan olevan oma osansa kehityksessä. Niitä ovat esimerkiksi valvominen ja unen laatu sekä henkinen paine, joka saa elimistön tuottamaan stressihormoneja.
Uudet tiedot aineenvaihdunnasta voivat auttaa tutkijoita selvittämään, kuinka – ja miksi – keho vanhenee ja millä keinoilla ikääntymisen haittoja on mahdollista ehkäistä.