Jos kolmikymppisestä alkaa tuntua siltä, että vyö lyhenee ja housunkaulus puristaa, on turha syyttää ikää.
Tuore laaja yhdysvaltalaistutkimus kumoaa nimittäin vanhan käsityksen, jonka mukaan aineenvaihdunta alkaa hidastua melko pian 20. syntymäpäivän jälkeen. Itse asiassa elimistö toimii suunnilleen samalla nopeudella ikävuosina 20–60.
Vielä ei tiedetä tarkalleen, miksi aineenvaihdunta alkaa menettää nopeuttaan, kun ikää on yli 60 vuotta. Oletettavasti selitys liittyy siihen, että sukupuolihormonien määrä pienenee.
Vauhdikas alku
Tutkimukseen osallistui yli 6 600 henkilöä, joiden ikähaarukka oli yhdestä viikosta 95 vuoteen. Vuosia kestäneen seurannan aikana aineenvaihdunnan aktiivisuutta tutkittiin virtsanäytteistä.
Kaikkein pienimmillä osallistujilla oli nopein aineenvaihdunta. Vauvat käyttävät 50 prosenttia enemmän energiaa kuin aikuiset, joten heidän aineenvaihduntansa toimii hyvin nopeasti. Ero on parhaiten selitettävissä kasvun vaatimalla ravintoaineiden muokkauksella.
Aineenvaihdunta hidastuu kolmen prosentin vuosivauhtia 20. ikävuoteen asti, mutta sitten nopeus tasaantuu, osoittaa yhdysvaltalaistutkimus.
Aikuiselämän neljä ensimmäistä vuosikymmentä – ikävuodet 20–60 – aineenvaihdunta pysyy jokseenkin samanlaisena. Tämä on huono uutinen niille, jotka luulevat, että keski-iässä pyöristyminen johtuu vanhenemiseen liittyvistä aineenvaihdunnan muutoksista. Iällä ei siis olekaan merkitystä, toisin kuin monet tutkijatkin ovat esittäneet.
Vasta seitsemäs vuosikymmen tuo mukanaan aineenvaihdunnan hidastuminen. Muutos on kaikkea muuta kuin raju: vain noin 0,7 prosenttia vuodessa.
Kuntoilu vaikuttaa aineenvaihduntaan vähän
Aihetta ei ole tutkittu aiemmin yhtä laajasti ja perusteellisesti. Vaikka tulokset ovat yllättäneet myös monet asiantuntijat, tutkimus herättää luottamusta.
Tutkijat antoivat koehenkilöille kaksoismerkittyä vettä, joka sisältää tiettyjä vedyn ja hapen isotooppeja (2H ja 18O).
Lihominen 30. ikävuoden jälkeen johtuu yksinkertaisesti siitä, että ravinnosta saadaan enemmän energiaa kuin sitä kulutetaan. Aineenvaihdunnan hidastuminen vanhemmiten ei ole pätevä selitys.
Sitten osallistujen virtsasta voitiin analysoida, mitä vauhtia elimistö poisti merkkiaineet. Eritysaika ilmaisi aineenvaihdunnan nopeuden.
Tuloksissa otettiin huomioon niin sairaudet, lihasmassa kuin fyysinen aktiivisuuskin. Kuntoilun ei todettu juuri vaikuttavan aineenvaihduntaan pitkällä aikavälillä. Aineenvaihdunnan nopeus muuttui kaikilla saman kaavan mukaan liikunnan määrästä huolimatta.
Hormonien vähyys alkaa näkyä
Tutkimuksen esiin tuomaa aineenvaihdunnan kehityskaarta ei osata vielä selittää.
Pidetään kuitenkin mahdollisena, että hidastuminen 60. ikävuoden jälkeen johtuu hormonisäätelystä ja etenkin sukupuolihormonien määrän pienenemisestä. Tuolloin naisten vaihdevuodet ovat yleensä päättyneet, ja myös miehillä, joiden andropaussi etenee klimakteriumia vaivihkaisemmin, testosteronitaso laskee.
Viimeaikaisten tutkimusten mukaan hormonit vaikuttavat merkittävästi solujen työskentelynopeuteen, ja siksi pienenevät pitoisuudet saattavat hidastaa huomattavasti solujen aineenvaihduntareaktioita. Se heijastuu elimistön aineenvaihduntaprosesseihin.
Lisäksi ulkoisilla tekijöillä uskotaan olevan oma osansa kehityksessä. Niitä ovat esimerkiksi valvominen ja unen laatu sekä henkinen paine, joka saa elimistön tuottamaan stressihormoneja.
Uudet tiedot aineenvaihdunnasta voivat auttaa tutkijoita selvittämään, kuinka – ja miksi – keho vanhenee ja millä keinoilla ikääntymisen haittoja on mahdollista ehkäistä.