Oikeastaan tutkijat olettivat, että ensimmäiset suukot annettiin Etelä-Aasiassa noin 3 500 vuotta sitten.
Sieltä suuteleminen olisi levinnyt muualle maailmaan, missä tapa tunnetusti on syvään juurtunut.
Nyt kirjalliset lähteet ovat kuitenkin paljastaneet, että Lähi-idän kansojen keskuudessa ihmiset suutelivat toisiaan huulille osana sukupuolista kanssakäymistä jo 4 500 vuotta sitten.
Toisin sanoen suuteleminen oli tapana vähintään 1 000 vuotta oletettua aikaisemmin – ja todennäköisesti sen juuret juontavat vieläkin kauemmas.
Tämän johtopäätöksen ovat tehneet tutkijat Kööpenhaminan, Oxfordin ja Aalborgin yliopistoista artikkelissa, joka on julkaistu Science-tiedelehdessä.
Tutkijat ovat perehtyneet savitauluihin, jotka ovat peräisin muinaisesta Mesopotamiasta eli varhaisista kulttuureista, jotka kukoistivat Eufrat- ja Tigrisvirran välillä nykyisten Irakin ja Syyrian alueilla.
Babylonialainen savitaulu esittää pariskuntaa, joka harrastaa seksiä ja suutelee. Savitaulu on ajoitettu noin vuoteen 1800 eaa.
Savitaulut sisältävät ilmeisiä esimerkkejä siitä, että suukkoa pidettiin muinoin osana ihmisten intiimielämää, samoin kuin suukko saattoi kuulua ystävien ja perheenjäsenten välisiin suhteisiin.
"Siksi suutelua ei pidä tarkastella tapana, joka syntyi yksittäisellä alueella ja levisi sieltä", selittää Troels Pank Arbøll, lääketieteen historian asiantuntija Kööpenhaminan yliopistosta.
"Näyttää pikemminkin siltä, että suutelua on harrastettu lukuisissa muinaisissa kulttuureissa eri puolella maailmaa – läpi vuosituhansien."
Tutkijaryhmä huomauttaa myös, että ihmisen lähimpien sukulaisten, simpanssien ja bonobojen, on todettu suutelevan. Se viittaa siihen, että suuteleminen kuuluu "ihmisen käyttäytymisen perusasioihin".
Tutkijoiden mukaan suutelunhalu ei ole vaikuttanut ainoastaan ihmisten sosiaalisiin ja seksuaalisiin suhteisiin.
Lemmekkäällä käytännöllä on todennäköisesti ollut myös tahaton rooli virusten ja bakteerien leviämisessä suusta suuhun.