Tinnitus: Tätä ei kannata ottaa festareilta mukaan

Kovaääninen festarikonsertti voi saada korvat soimaan. ”Pelkän” tinnituksen lisäksi siitä voi olla paljon pahempia pitkäaikaisseuraamuksia. Höristäpä siksi korviasi.

Kovaääninen festarikonsertti voi saada korvat soimaan. ”Pelkän” tinnituksen lisäksi siitä voi olla paljon pahempia pitkäaikaisseuraamuksia. Höristäpä siksi korviasi.

Shutterstock

Korvien soiminen kovaäänisen konsertin jälkeen voi olla merkki siitä, että korva on kärsinyt vaurioita. Ja se voi pitemmän päälle aiheuttaa kuulovaurioita.

Vuonna 2017 Tanskan väestöstä 12,7 prosenttia – eli yli 500 000 henkeä - kärsii tinnituksesta eli korvien soimisesta. Sen osoittaa laaja kansallinen tutkimus.

Määrä on kasvanut 1,6 prosenttipistetta vuodesta 2010. Suurin osa tinnituksesta kärsivistä on ikääntyneitä miehiä.

Ruotsissa luku on vielä korkeampi. Ruotsin kuulovammalliiton mukaan maassa kärsii tinnituksesta 15 prosenttia väestöstä eli puolitoista miljoonaa ihmistä. Suomen tinnitusyhdistys ry:n mukaan Suomessa puolestaan on ainakin yli 590 000 tinnituksesta kärsivää ihmistä.

Vastaava kehitys on havaittu Britanniassa ja useissa muissa EU-maissa.

Vakavia seurauksia

Tinnitus kannattaa ottaa vakavasti. Ongelmana ei ole ”vain” satunnainen tai lyhytkestoinen korvien soiminen, vaan se, että vaivalla voi olla vakavia seurannaisvaikutuksia, kuten pysyvä tinnitus tai kuulon alentuminen.

Vain kolmannes tinnituksesta kärsivistä selviää ilman vakavia kuulovaurioita.

Muita seurannaisvaikutuksia ovat masennus, pelko, keskittymisvaikeudet ja unihäiriöt, ääniyliherkkyys ja leukalihasten jännitystilat. Tämä selvisi laajassa brittiläisessä metatutkimuksessa, jonka Nottinghamin yliopisto teki vuonnai 2016.

Kuvan jälkeen voit lukea, mistä tinnitus johtuu.

Näin korva rekisteröi ääntä

/ 3

Ulkokorva johtaa äänen sisään

Yhtyeen tai laulajan tuottamat ääniaallot osuvat ulkoorvaan. Ne kulkeutuvat eteenpäin korvakäytävää pitkin välikorvan rajalle tärykalvolle.

1

Ääni laittaa tärykalvon värähtelemään

Ääniaallot kohtaavat tärykalvon, joka alkaa värähdellä aivan kuin rummun kalvo. Liike aktivoi kolme pientä luuta – vasaran, alasimen ja jalustimen – jotka vahvistavat ääntä ja lähettävät sen sisäkorvaan kalvon läpi.

2

Sisäkorva muuttaa äänen impulsseiksi

Sisäkorva on täynnä nestettä, jonka ääniaallot panevat liikkeelle. Nesteen liike liikuttaa myös tuhansia mikroskooppisia ja herkkiä karvalla varustettuja kuuloreseptorisoluja, jotka saavat aikaan sähköisiä impulsseja. Kuulohermo kuljettaa impussit aivoihin, jotka tunnistavat ne ääniksi.

3
© Shutterstock

Tästä syystä tinnitus alkaa

Korvan sisäosassa on kierteinen putki, joka muistuttaa simpukkaa. Simpukassa on tuhansia karvasoluja sakean nesteen ympäröimänä. Koska simpukan käytävä kapenee vähitellen kohti keskustaa, äänen taajuudesta riippuu, mitkä karvasolut milloinkin vastaanottavat ärsykkeitä.

Karvasolujen liike muuntuu sähköisiksi impulsseiksi, jotka kulkevat kuulohermoa pitkin aivoihin.

Kovaäänisen konsertin jälkeen monet karvasoluista käyvät ylikierroksilla niin, että ne jatkavat impulssien lähettämistä aivoihin, vaikka musiikki on loppunut.

Juuri nämä ylimääräiset impulssit ilmenevät korvien soimisena. Yleensä soiminen lakkaa ajan mittaan. Liian kovalle musiikille tai melulle altistuminen voi tehdä soimisesta jatkuvaa. Tällöin tinnitus muuttuu krooniseksi eli pysyväksi.

Hertsi: Äänenkorkeus ilmoitetaan hertseinä, lyhenne Hz. Hertsi kertoo, kuinka monta kertaa ääniaalto värähtelee sekunnissa. 1 Hz merkitsee yhtä värähdystä sekunnissa.

Desibeli: Äänenvoimakkuus ilmoitetaan desibeleinä, lyhenne db. Desibeliasteikko on logaritminen. Se kasvaa siis eksoponentiaalisesti. Aina, kun äänenvoimakkuus kaksinkertaistuu, desibeli-indeksiin lisätään 3. Jos 80 db:n äänenvoimakkuus kaksinkertaistuu, tulos ei siten ole 160 db vaan 83 db