Hiiren käyttö paljastaa stressitason

Tutkimuksen mukaan hiiren ja näppäimistön käyttö kertoo stressitasosta sydämen sykettä tarkemmin.

Tietokoneen hiiri
© Shutterstock

Lyhytaikainen stressi on useimmille tuttu ilmiö: sydän alkaa hakata ja kädet hiota vaikkapa kokeen tai muun tärkeän asian edellä.

Vain lyhyen aikaa kestävä stressi ei ole vaarallista vaan saa ihmisen suoriutumaan haasteista paremmin terästämällä suorituskykyä, mutta osalla lyhytaikainen stressi muuttuu pitkäaikaiseksi kuormitukseksi, jolla on tuhoisa vaikutus terveyteen.

Siksi on tärkeää havaita esimerkiksi työhön liittyvä stressi mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Ryhmä sveitsiläistutkijoita on nyt keksinyt siihen uuden, yllättävän keinon.

Zürichissa sijaitsevan [Sveitsin liittovaltion teknillisen instituutin] tutkijat ovat kehittäneet koneoppimisen avulla mallin, joka määrittää ihmisen stressitason. Malli hyödyntää tietoja hiiren käytöstä näyttöpäätetyöskentelyn yhteydessä.

”Näppäimistön ja hiiren käyttötapa näyttää kertovan toimistoympäristössä koetusta stressistä enemmän kuin sydämen sykkeen mittaaminen”, sanoo tutkimusta toteuttamassa ollut matemaatikko Mara Nägelin lehdistötiedotteessa.

Koehenkilöiden työntekoa pyrittiin häiritsemään

Osana tutkimusta tutkijat tarkkailivat 90 koehenkilöä näiden tehdessä tavallisia, mahdollisimman tarkoin tosielämän tehtäviä muistuttaneita toimistotöitä, kuten kokousten suunnittelua tai datan analysointia.

Tutkijat mittasivat koehenkilöiden näppäimistön ja hiiren käyttöä ja sydämen sykettä. Lisäksi kokeen aikana tiedusteltiin useaan otteeseen koehenkilöiden kokeman stressin voimakkuutta.

Osa koehenkilöistä sai tehdä töitä keskeytyksettä, kun taas toisten piti osallistua välillä työhaastatteluun. Osalle lähetettiin myös useita chat-viestejä kesken kokeen.

Hiirtä liikutettiin useammin ja epätarkemmin

Tutkijat havaitsivat, että stressaantuneiksi itsensä tunteneet osallistujat liikuttivat hiirtä eri tavoin kuin rennommalla mielellä olleet.

”Stressaantuneet koehenkilöt liikuttivat osoitinta hiiren avulla useammin, epätarkemmin ja pidempiä matkoja kuin muut. Rennommat koehenkilöt liikuttivat osoitinta suorempaan ja lyhyempiä matkoja ja hieman stressaantuneita hitaammin”, Nägelin kertoo.

post-it
© Shutterstock

Stressi vanhentaa

Lisäksi tutkijat havaitsivat, että stressaantuneet koehenkilöt tekivät näppäimistöllä kirjoittaessaan enemmän virheitä ja pitivät usein lyhyitä taukoja. Rennommat koehenkilöt pitivät kirjoittaessaan näitä lyhyitä taukoja stressaantuneita harvemmin, mutta kun he pitivät taukoja, ne olivat pidempiä.

Nägelin kollegoineen tekee nyt samaa tutkimusta sveitsiläisillä työntekijöillä, jotka ovat antaneet luvan tallentaa hiiren- ja näppäimistönkäyttöään sekä sydämen sykettään.

Työntekijöiden tietosuojan täytyy kuitenkin olla kunnossa ennen kuin tutkijat lähtevät levittämään teknologiaa laajemmalle.

”Tavoitteenamme on auttaa työntekijöitä havaitsemaan stressi entistä aikaisemmin – ei luoda valvontatyökalua työnantajalle”, tutkimuksen tekemiseen osallistunut psykologi Jasmine Kerr korostaa.