Värisokeus on geenivirhe
Johtuuko värisokeus silmässä olevasta viasta vai onko kyse siitä, että aivot eivät osaa tulkita signaaleja oikein. Miksi suurin osa värisokeista on miehiä?
Värien näkeminen perustuu siihen, että silmän verkkokalvolla on kolmenlaisia tappisoluja. Eri tyypit reagoivat eri aallonpituuksiin, jotka vastaavat punaista, vihreää ja sinistä eli kolmea perusväriä. Jos jokin tyyppi on viallinen, värien erottaminen vaikeutuu.
Värisokeilla tappisoluista puuttuu pigmentti, joka rekisteröi väriä, eli signaali väristä ei lähde aivoihin. Yleisimmissä värisokeuden muodoissa joko punaiset tai vihreät tappisolut ovat viallisia, jolloin henkilön on vaikeaa erottaa punaista ja vihreää. Värisokeuden äärimmäisessä ja harvinaisessa muodossa tappisolut eivät toimi lainkaan. Silloin henkilö kykenee erottamaan ainoastaan harmaan sävyjä.
Värisokeus periytyy X-kromosomissa sijaitsevan resessiivisen eli väistyvän geenin välityksellä. Siksi miehistä värisokeita on noin 7 prosenttia ja naisista vain 0,5. Koska geeni on resessiivinen, värisokean naisen molemmissa X-kromosomeissa pitää olla tämä geeni.
Värisokean naisen isän on siis oltava värisokea ja naisen äidin puolestaan pitää joko olla värisokea tai hänen pitää olla geenin kantaja. Miehillä on vain yksi X-kromosomi, joten heistä tulee värisokeita, jos siinä on värisokeusgeeni.