Geenit määräävät lapsen silmien värien
Lapsen silmien väri perustuu siihen, mitkä geenit lapsi perii vanhemmiltaan.
Jokaisella meistä on perimässä kaksi geeniä, jotka vaikuttavat silmien väriin.
Kumpikin vanhemmista antaa lapselle yhden geenin, ja silmien väri riippuu näiden geenien yhdistelmästä.
Tästä näet, miten silmien väri yleensä periytyy vanhemmilta lapselle:
- Jos vanhemmilla on ruskeat ja vihreät silmät, on 50 prosentin mahdollisuus, että lapsilla on ruskeat silmät, 12,5 prosentin mahdollisuus sinisiin silmiin ja 37,5 prosentin mahdollisuus vihreisiin silmiin.
- Jos kummallakin vahemmalla on vihreät silmät, on 0,5 prosentin mahdollisuus, että lapsilla on ruskeat silmät, 24,5 prosentin mahdollisuus sinisiin silmiin ja 75 prosentin mahdollisuus vihreisiin silmiin.
- Jos vanhemmilla on siniset ja vihreät silmät, mahdollisuus ruskeisiin silmiin on minimaalinen, sinisten silmien mahdollisuus on 50 prosenttia ja vihreiden silmien samoin 50 prosenttia.
- Jos vanhemmilla on ruskeat ja siniset silmät, on 50 prosentin mahdollisuus, että lapsilla on ruskeat silmät, 50 prosentin mahdollisuus sinisiin silmiin ja vihreiden silmien mahdollisuus on minimaalinen.
- Jos kummallakin vanhemmalla on siniset silmät, mahdollisuus ruskeisiin silmiin on minimaalinen, sinisten silmien mahdollisuus on 99 prosenttia ja vihreiden silmien mahdollisuus on vain prosentti.
- Jos kummallakin vahemmalla on ruskeat silmät, on 75 prosentin mahdollisuus, että lapsilla on ruskeat silmät, 6,2 prosentin mahdollisuus sinisiin silmiin ja 18,8 prosentin mahdollisuus vihreisiin silmiin.
Prosenttiluvut ovat arvioita.
Vaikka silmien väri usein noudattaakin tätä logiikkaa, on olemassa poikkeuksia. Niistä voit lukea lisää tästä artikkelista.
Dominoivat ja resessiiviset geenit
Se, mitkä vanhempiensa geenit lapsi perii, on aivan sattumanvaraista. Eri geeniyhdistelmien tuottama silmien väri ei kuitenkaan ole aivan sattumaa.
Ruskeasilmäisyyden geeni on dominoiva, kun taas sinisilmäisyyden geeni on resessiivinen.
“Se tarkoittaa sitä, että jos lapsi perii yhdenkin ruskeasilmäisyysgeenin, hän saa ruskeat silmät. Jotta lapsen silmien väri olisi sininen, hänen pitäisi saada sinisilmäisyyttä määräävä geeni kummaltakin vanhemmaltaan. Näin toimii Mendelin genetiikka,” selittää Jesper Thorvald Troelsen, lääketieteellisen biologian professori tanskalaisessa Roskilden ylipistossa.
Gregor Johann Mendel oli itävaltalainen munkki, joka 1860-luvulla teki risteytyskokeita ja loi perustan perinnöllisyystieteelle.
Mendellin genetiikassa silmien väri jaetaan perinteisesti sinisiin ja ruskeisiin, vaikka ihmisillä voikin olla hyvin monenvärisiä silmiä.
Tämä johtuu siitä, että muut silmien värit ovat sinisen ja ruskean eri variantteja.
Katsaus silmien väreihin
Alla voit tutustua erivärisiin silmiin.
Silmät voivat olla monenväriset, mutta kaikki värit ovat sinisen ja ruskean yhdistelmiä.
Koska silmien väri peritään vanhemmilta, lapsella on useimmiten samanväriset silmät kuin ainakin jommallakummalla vanhemmista.
Voi kuitenkin käydä myös niin, että lapsen silmien väri on jotain aivan muuta kuin hänen vanhempiensa. Lapsi saattaa saada siniset silmät, vaikka hänen vanhemmillaan olisi ruskeat silmät.
Näin käy silloin, kun kummallakin vahemmalla on yksi ruskeasilmäisyyden ja yksi sinisilmäisyyden geeni, selittää Jesper Thorvald Troelsen: “Jos kummallakin vanhemmista on tällaiset geenit, heidän silmänsä ovat ruskeat. Jos lapsi perii kummaltakin vanhemmalta sinisilmäisyyden geenin, lapsi saa siniset silmät. Tällaisessa tapauksessa noin neljäsosalle lapsista tulee siniset silmät.”
Jos toisella vanhemmista on kaksi dominoivaa geeniä, eli ruskeasilmäisyyden geeniä, ja toisella yksi ruskeasilmäisyyden ja yksi sinisilmäisyyden geeni, lapsen silmät ovat ruskeat klassisen genetiikan mukaan.
Ennen luultiin, että silmien värin määrää yksi ainoa geeni. Siinä tapauksessa lapsi, jonka molemmilla vanhemmilla on siniset silmät, ei voisi saada ruskeita silmiä kuten kuvassa. Näin ei kuitenkaan ole.
Sinisilmäisillä vanhemmilla voi olla ruskeasilmäinen lapsi
On myös tapauksia, joissa molemmilla vanhemmilla on siniset silmät, mutta heidän lapsensa saa ruskeat silmät.
Tämä tilanne poikkeaa perinteisen genetiikan lainmukaisuuksista, sillä lapsen silmään tulee pigmenttiä, vaikka vanhemmilla olisi siniset silmät. Siniset silmät ovat nimittäin merkki puuttuvasta pigmentistä.
Selitys löytyy mutaatioista kahdessa geenissä, OCA2:ssa ja HERC2:ssa.
Inaktiivinen geeni voi tuottaa ruskeat silmät
Äiti, jolla on inaktiivinen HERC2-geeni
Inaktiivinen geeni tarkoittaa sitä, että pigmenttiä ei synny, ja äidillä on siksi siniset silmät.
Isä, jolla on inaktiivinen OCA2-geeni
Inaktiivinen geeni tarkoittaa sitä, että pigmenttiä ei synny, ja isällä on siksi siniset silmät.
Lapsi, jolla on aktiiviset OCA2- ja HERC2-geenit
Lapsi perii eri variaatiot geeneistä OCA2 ja HERC2. Kummatkin ovat aktiivisia, jolloin pigmenttiä syntyy, ja lapsi saa ruskeat silmät.
Jos yksi näistä geeneistä on mutatoitunut ja inaktiivinen, silmän pigmenttiä ei synny, ja henkilöllä on siniset silmät, kuten yllä olevassa piirroksessa.
Jos lapsi kuitenkin perii jonkin muun geneettisen variaation, sinisilmäiset vanhemmat voivat saada ruskeasilmäisen lapsen.
Tutkijat selvittävät edelleen, millaisista variaatioista tarkkaan ottaen kulloinkin on kyse.
Vastasyntyneellä on aina siniharmaat silmät
Syntyessään vauvoilla on aina siniharmaat silmät. Se johtuu siitä, että kohdussa se ole valoa.
Kun lapsi tulee maailman, valo alkaa vaikuttaa silmän pigmenttiin, ja vähitellen lapsen silmien väri muuttuu.
Yleensä lapsen silmät ovat saavuttaneet oikean värinsä noin kuuden kuukauden iässä, mutta joskus siihen voi kulua jopa 12 kuukautta.