Meksikolainen aksolotlisalamanteri on geenitutkijoiden suosikkieläin. Se on sammakkoeläin, joka pysäyttää kasvunsa toukkavaiheeseen. Lisäksi sillä on kyky kasvattaa uusia raajoja vaurioituneiden tilalle. Se pystyy myös muun muassa korjaamaan aivokudostaan.
Laboratoriokokeissa aksolotlille on myös siirretty ruumiinosia, muun muassa silmiä ja aivojen kudosta, lajitovereilta, ja vastaanottajan elimistö on hyväksynyt ne muitta mutkitta omikseen.
Aksolotlilta puuttuu yksi geeni
Aksolotlin itsekorjauskyvyn saloja on yritetty selvittää vuosikymmeniä, ja nyt Wienissä Itävallassa toimivan biotieteiden tutkimuslaitoksen Vienna Biocenterin tutkijaryhmä on saanut kartoitettua aksolotlin perimän.
Se oli iso urakka, sillä aksolotlin dna:ssa on 32 miljardia emäsparia eli kymmenen kertaa niin monta kuin ihmisen perimässä.
Geenikartan tutkimus on jo tuonut esiin joitakin aksolotlin geneettisiä erikoispiirteitä.
Vaikka suuri osa sen kudoksien uusiutumiseen osallistuvista geeneistä on samoja kuin muilla sammakkoeläimillä, siltä puuttuu kokonaan esimerkiksi geeni PAX3, joka ohjaa hermojen ja lihasten kasvua.
Sen sijaan sille on kehittynyt tätä tarkoitusta varten oma geeni PAX7.
Tulevaisuudessa uudenlaisia siirtoelimiä
Tutkijoiden tavoitteena on selvittää mekanismi, jolla aksolotli kasvattaa uusia raajoja ja elimiä menettämiensä tilalle.
Jos se selviää ja sitä opitaan jäljittelemään, tulevaisuudessa luvassa saattaa olla uudenlaisia siirtoelimiä ja proteeseja.
Haluatko tietää lisää eläimistä? Jokainen Tieteen Kuvalehden numero vie sinut eläinten ihmeelliseen maailmaan. Pääset seuraamaan eläinten hengenvaarallista parittelua, mielenkiintoista viestintää sekä sitä, miten eri lajit ovat sopeutuneet elinympäristöönsä. Kun tilaat Tieteen Kuvalehden nyt, saat eläimellisen hyvän tarjouksen:
Kaksi Tieteen Kuvalehteä.
-
Käyttöoikeuden lehtien digijulkaisuihin – voit lukea vaikka National Geographicia, Historiaa tai Tee Itseä.
-
Sonitumin Bluetooth-kaiuttimen
