Nyt syntyi ensimmäinen nisäkäs ilman biologista emoa

Kiinalaistutkijat ovat tuottaneet hiirenpoikasen, jolla on kaksi isää mutta ei lainkaan biologista emoa.

Leyun Wang

Maailman ensimmäinen nisäkäs, jolla ei ole lainkaan emolta saatuja perintötekijöitä, on nähnyt päivänvalon.

Kiinan tiedeakatemian tutkijat tuottivat emottoman hiirenpoikasen hiiriurokselta otettujen kantasolujen avulla.

Kantasolut oli käsitelty niin, että ne kehittyivät niin sanotuiksi embryonaalisiksi kantasoluiksi eli munasolun esiasteiksi. Sitten he poistivat osan solujen perimästä ja muuttivat siten niiden geneettistä leimautumista.

Kromosomien muuttaminen tekee uroksen geeneistä äidillisiä

Muokkaamalla uroshiiren perintötekijöitä tutkijat saivat sen geenit käyttäytymään samalla tavalla kuin normaalisti naaraalla.

1. Hiiriuroksen kantasolu muunnetaan munasolun esiasteeksi.

2. Kuutta kohtaa tuman kromo­someissa muokataan niin, että geneettinen leimautuminen muuttuu.

3. Tuma siirretään tyhjään munasoluun yhdessä toiselta hiiriurokselta otetun siittiön kanssa.

4. Munasolu siirretään naarashiiren kohtuun, jossa se alkaa jakautua ja kehittyy sikiöksi.

5. Syntyvällä poika­sella ei ole minkään naaraan perintötekijöitä eikä siten biologista emoa.

Geneettinen leimautuminen ratkaisee sen. Miten aktiivisia yksittäiset dna:n geenit ovat.

Joissakin perintöaineksen osissa geenin leimautuminen tapahtuu eri tavalla sen mukaan, onko geeni saatu äidiltä vai isältä.

Tämä epäsymmetria varmistaa muun muassa sen, että geeni ei ole liian aktiivinen tai passiivinen ja sikiö kasvaa oikean kokoiseksi.

Muuntogeeniset hiiret eivät elä pitkään

Vaikka tutkijat saivat aikaan elinkelpoisen poikasen, tekniikassa on yhä puutteita. Vain 2,5 prosenttia kokeiluista onnistui, ja poikaset elivät vain muutaman päivän.

Kun poikaset tuotettiin kahdella emolla ilman isää, tulokset olivat parempia. Tällaisia kokeita on tehty jo aiemminkin.

Kahden emon kokeista 14 prosenttia onnistui, ja monet poikasista kehittyivät täysikasvuisiksi ja saivat omia poikasia.

Hiirikokeiden tavoitteena on selvittää, mikä merkitys geneettisellä leimautumisella on ja miksi nisäkkäät lisääntyvät suvullisesti eli tarvitsevat normaalisti sekä naaraan että uroksen.

Monilla muilla selkärankaisilla, kuten matelijoilla, kaloilla ja linnuillakin, naaras voi lisääntyä yksinään.

Kiinalaistutkijoiden kehittämää tekniikkaa voidaan käyttää esimerkiksi uhanalaisten lajien kantojen vahvistamiseen.

Lue myös:

5 myyttiä dna:sta
Dna

(21. luetuin) 5 uskomusta dna:stasi

8 minuuttia
Genetiikka

Siniset silmät johtuvat geenimutaatiosta

2 minuuttia
Genetiikka

Punatukkaisten geenit voittavat

3 minuuttia

Kirjaudu sisään

Virhe: Tarkista sähköpostiosoite
Salasana vaaditaan
NäytäPiilota

Oletko jo tilaaja? Oletko jo lehden tilaaja? Napsauta tästä

Uusi käyttäjä? Näin saat käyttöoikeuden!