Ihmisen ja ihmisapinoiden yhteiset perintötekijät
Miten iso osa ihmisen ja simpanssien perimästä on samaa? Missä määrin perintötekijöiden pitää erota toisistaan, jotta kyseessä on kaksi eri lajia?
Viime vuosina tehdyt dna-tutkimukset ovat antaneet arvokasta tietoa lajien sukulaisuussuhteista. Tutkimustulokset osoittavat yksiselitteisesti, että ihmisen lähimpiä sukulaisia eläinkunnassa ovat suuret ihmisapinat, joista perintötekijöiltään eniten ihmistä muistuttavat simpanssit. Nykykäsityksen mukaan bonobo eli kääpiösimpanssi on kahdesta simpanssilajista geneettisesti lähinnä ihmistä.
Yhteisten geenien osuus on suunnilleen 98 prosenttia. Ihmisen ja simpanssin tapauksessa lähisukulaisuus on havaittavissa jo yksinomaan fyysisten ominaisuuksien perusteella. Sukulaisuussuhteita ei kuitenkaan aina pysty päättelemään ulkoisten tuntomerkkien perusteella. Siitä huolimatta, että dna-tutkimuksilla on saatu uutta tietoa lajien välisistä suhteista, nekään eivät ole täysin ratkaisseet ongelmaa, joka liittyy lajin määrittämiseen.
Joskus jo pieni geneettinen ero riittää luomaan niin suuren määrän ns. pariutumisesteitä, että sinänsä toisiaan muistuttavat yksilöt eivät lisäänny keskenään ja kuuluvat siten eri lajeihin, kuten ihmisen ja ihmisapinoiden tapauksessa.
Toisin on esimerkiksi Canis-sukuun kuuluvien suden ja koiran kohdalla. Ne ovat kiistattomasti toistensa lähisukulaisia, voivat paritella keskenään ja saada lisääntymiskykyisiä jälkeläisiä. Silti ne ovat eri lajeja.