5 myyttiä dna:sta

5 myyttiä: ET ole perinyt yhtä monta geeniä äidiltäsi ja isältäsi

Et ole perinyt yhtä paljon geenejä molemmilta vanhemmiltasi, ja sinulla on varmastikin vähemmän yhteistä sisarustesi kanssa kuin luulet. Sen sijaan pääsi, raajasi ja suolesi ovat rakentuneet täsmälleen saman dna:n pohjalta.

Et ole perinyt yhtä paljon geenejä molemmilta vanhemmiltasi, ja sinulla on varmastikin vähemmän yhteistä sisarustesi kanssa kuin luulet. Sen sijaan pääsi, raajasi ja suolesi ovat rakentuneet täsmälleen saman dna:n pohjalta.

Shutterstock

Myytti 1: Aivot ja suoli

Luulo: Aivo- ja suolisoluilla on erilaisista muodoistaan ja tehtävistään huolimatta täysin sama perimä.

Kehosi koostuu yli 37 biljoonasta solusta, ja kaikki ne on rakennettu saman ohjekirjan mukaan.

Ohjeet sisältyvät perintöainekseesi, dna:han, ja ne on kirjoitettu siihen miljardeja niin sanottuja emäspareja vastaavilla kirjaimilla. Ohjeet pätevät, vaikka toiset solut ovat pitkiä ja haarakkeisia, toiset taas lyhyitä ja kulmikkaita, osa soluista välittää sähköimpulsseja aivoissa, osa puolestaan siirtää ravintoa suolesta vereen.

Samasta geneettisestä koodista syntyy yli 200 solutyyppiä.

5 myyttiä dna:sta

.

© Shutterstock

Samaan tapaan kuin säännöt ohjaavat tietokoneohjelmaa, geneettisen koodin emäsjärjestys määrä perimän toiminnan. Informaatio on tallennettu dna:han kuitenkin vain kirjaimilla A, T, G ja C, jotka vastaavat emäksiä adeniini, tymiini, guaniini ja sytosiini.

Perintöaineksessa on erilaisia osia, kuten geenejä. Geenit ovat varsinaisia perintötekijöitä, joiden sisältämien ohjeiden mukaan solut valmistavat proteiineja. Kehon yksittäiset solut lukevat vain joitakin geenejä ja tuottavat siten valikoidusti proteiineja, vaikka tarjolla on koko paletti.

Siitä, mitä proteiineja solu valmistaa, riippuu, millaisen muodon se saa ja mitä tehtäviä se voi elimistössä hoitaa. Kaiken lisäksi soluilla on erinomaiset mahdollisuudet säädellä äärimmäisen tarkasti erikoistumisprosessiaan.

Jo sikiönkehityksen alkuvaiheessa solut alkavat muun muassa hormonien avulla neuvotella siitä, mitä kudosta niistä tulee. Osasta syntyy hermosto, osasta suoli ja niin edelleen. Solut voivat siis erilaistua siitä huolimatta, että niillä on samat lähtökohdat.

Myytti aivoista ja suolesta on TOTTA

Myytti 2: Sisarukset

Luulo: Sisarusten välillä on vain vähän geneettisiä eroja

Äidilläsi on 23 kromosomiparia, ja hän antaa sinulle joka parista yhden kromosomin. Ennen kuin saat kromosomit, parin osapuolet ovat vaihtaneet geenejä keskenään, mutta tämä ei vaikuta lopputulokseen: puolet kromosomeistasi on peräisin äidiltäsi, puolet isältäsi.

Sama pätee kaikkiin biologisiin sisaruksiisi. Siinä tapauksessa, että olet identtinen kaksonen, sinulla on veli tai sisko, joka on geeniperimältään täysin samanlainen kuin sinä. Muuten on hyvin epätoden­näköistä, että kaksi sisarusta perii äidiltä ja isältä täsmälleen samat geenivaihtoehdot.

Siksi geenimuotojen yhdistelmät ovat yksilöllisiä. Vaikka ne muodostavat ainutlaatuisen perimän, lapset, joilla on samat vanhemmat, ovat tyypillisesti geeneiltään 37–62-prosenttisesti toistensa kaltaisia.

5 myyttiä dna:sta
© Shutterstock

Perit kromosomeja isältä ja äidiltä

Äidilläsi ja isälläsi on joukko kromosomipareja. He antavat kromosomin joka parista sinulle ja sisaruksillesi.

5 myyttiä dna:sta
© Shutterstock

Veljesi perii eri kromosomit

Veljesi perii erilaisen kromosomiyhdistelmän. Tässä tapauksessa kuudesta kromosomista vain kaksi yhteistä.

5 myyttiä dna:sta
© Shutterstock

Sisaresi perii eri kromosomit

Sisaresi periin myös erilaisen kromosomiyhdistelmän. Tässä tapauksessa kolme kuudesta on yhteisiä.

Myytti sisaruksista on TARUA

Myytti 3: Evoluutio

Luulo: Ihmiset jatkavat kehitystään

Esivanhempamme nousivat pystyasentoon, menettivät karvapeitteen ja kasvattivat aivoja.

Selitys löytyy luonnonvalinnasta: perimän muuntuminen tuotti uusia ominaisuuksia, jotka paransivat yksilöiden selviytymis- ja lisääntymismahdollisuuksia.

Luonnonvalinta vaikuttaa yhä. Laaja brittiläinen tutkimus paljasti joukon geenejä, jotka ovat muuttuneet brittiväestössä viimeisten 2 000 vuoden aikana. Suurimmat muutokset ilmenevät hiusten värissä, pituudessa, immuunijärjestelmässä ja laktoosin hajottamisessa.

5 myyttiä dna:sta

© Shutterstock

Tutkimus paljasti brittien evoluution

Tietyn LCT-geenin muunnoksen ansiosta britit voivat hajottaa paremmin laktoosia eli maitosokeria.

Eri sairauksien paine on aiheuttanut muutoksia brittien immuunijärjestelmässä ja etenkin HLA-geeneissä.

Vaaleaan tukkaan liittyvän KITLG-geenin mutaatio on levinnyt brittien keskuudessa.

Myös suurempaan syntymäpainoon liittyvä geeni on yleistynyt – ehkä siksi, että se parantaa lapsen eloonjäämismahdollisuuksia.

Lisäksi miesten pienempään painoindeksiin yhdistetyt geenit ovat runsastuneet ilmeisesti siitä syystä, että salskeat miehet ovat olleet enemmän naisille mieleen seksikumppaneina.

Myytti evoluutiosta on TOTTA

Myytti 4: Kromosomit

Luulo: Kromosomit muistuttavat X-kirjainta

Kun kromosomeja katsotaan mikroskoopilla, nähdään suuri, epämääräinen klimppi.

Ne 46 kromosomia, jotka sisältävät oman osansa yksilön geneettisestä koodista, ovat yleensä pitkinä, ohuina lankoina solun tumassa, eikä niitä voi erottaa toisistaan.

Jossain vaiheessa jokainen kromosomi kahdentuu ja vanha ja uusi kappale ovat yhdestä kohdasta kiinni toisissaan.

Hiukan myöhemmin,vähän ennen solun jakautumista, proteiinit huolehtivat pitkien, ohuiden lankojen kietoutumisesta pieniksi, paksuiksi makkaroiksi.

Koska jokainen kromosomi on vielä suunnilleen keskeltä kiinni kopiossaan, syntyy X-kirjaimen muotoinen rakenne, joka näkyy selvästi mikroskoopissa.

X on vain yksi vaihe

5 myter om dna
/ 4

Dna monistuu

Jokaisesta ohuesta kromosomista syntyy kopio, joka on kiinni alkuperäisessä.

1

Solu kasvaa

Kromosomit ovat spagettimaisena mössönä kasvavassa solussa.

2

Dna jakautuu

Kromosomit kiertyvät paksuiksi äksiksi ja jakautuvat kummallekin puolelle.

3

Solu jakautuu

Emosolun puolikkaista syntyy kaksi samanlaista tytärsolua.

4
© Shutterstock

Kun solu jakautuu, vanhat ja uudet kromosomit irtoavat toisistaan. Alkuperäiset ja kopioidut kappaleet päätyvät eri tytärsoluihin, joten kumpikin niistä saa täsmälleen saman geneettisen koodin.

Solunjakautumisen jälkeen tiivis rakenne purkautuu, ja kromosomit muistuttavat taas suurta, epämääräistä klimppiä.

Myytti kromosomeista on OSAKSI TOTTA

Myytti 5: Isä ja äiti

Luulo: Kaikissa on yhtä paljon isää ja äitiä

23 kromosomia äidiltä ja 23 isältä.

Poikkeukset yleisestä säännöstä ovat harvinaisia, ja ne aiheuttavat esimerkiksi Downin tai Turnerin oireyhtymän.

Siitä huolimatta, että useimmat saavat kummaltakin vanhemmaltaan yhtä monta kromosomia, ei ole olemassa ketään, joka saisi heiltä saman verran geenejä.

Tyttö perii X-kromosomin molemmilta vanhemmiltaan, kun taas poika perii X-kromosomin äidiltä ja Y-kromosomin isältä.

Selvästi suuremmat X-kromosomit sisältävät noin 730 geeniä enemmän kuin Y-kromosomit. Pelkästään tästä syystä poika perii 730 geeniä enemmän äidiltään kuin isältään.

Lisäksi on 13 kromosomien ulkopuolista geeniä. Ne sijaitsevat mitokondrioiden rengasmaisessa dna:ssa.

5 myyttiä dna:sta

© Shutterstock

3 tiivistä tietoa mitokondrioista

Mitokondrioita on kaikilla, mutta ne peritään äidiltä. Periytymisen erikoispiirre on se, että munasolun hedelmöittävän siittiön mukana tulevat mitokondriot tuhoutuvat.

Tutkimusten mukaan siittiön mitokondriot saavat jo kehittyessään merkin, joka paljastaa ne munasolussa ei-toivotuiksi.

5 myyttiä dna:sta
© Shutterstock

Hedelmöittävä siittiö siirtää sisältönsä munasoluun aina kromosomejaan ja mitokondrioitaan myöten.

5 myyttiä dna:sta
© Shutterstock

Munasolu tunnistaa isän mitokondriot ja aktivoi entsyymit, jotka hajottavat mitokondrioiden sisäkalvon.

5 myyttiä dna:sta
© Shutterstock

CPS-6-entsyymi, jota esiintyy normaalisti sisäkalvon ulkopuolella, pääsee sisäosiin ja alkaa hajottaa siellä mitokondrion dna:ta.

5 myyttiä dna:sta
© Shutterstock

Lysosomeiksi kutsutut pyöreät solu­elimet ympäröivät mitokondriot ja hävittävät ne jäljettömiin.

Myytti isästä ja äidistä on TARUA