Fysiikan lait aiheuttavat kuolemat väentungoksissa

”Toiset eivät pääse katua alas, ja toiset työntyvät sitä ylös. Ihmisistä tuntuu siltä kuin he puristuisivat kuoliaaksi. Ehdin itse pakenemaan viime tipassa, täällä on joka paikka täynnä väkeä, teidän täytyy tehdä jotain, jottei tilanne riistäydy hallinnasta”, valitti huolestunut soittaja.

Toinen hätähuuto kuultiin kello 21.10: ”Halloweenjuhlissa... on vakava tilanne. Ihmisiä puristuu tuolla kuoliaaksi.” Päivystäjän oli vaikea saada selvää soittajan puheesta taustamelun takia.

Poliisi suhtautui varoituksiin yliolkaisesti.

Katastrofi oli kuitenkin jo kehittymässä, sillä se johtui niistä fysiikan lainalaisuuksista, jotka ovat sittemmin paljastuneet tungosturmien pääsyiksi.

Pyhiinvaelluksesta joukkosurma

Yleisötapahtumassa rajalliseen tilaan kokoontuvien henkilöiden turvallisuus voidaan taata hyvällä suunnittelulla ja järjestyksenvalvonnalla. Ihmisjoukoissa piilee kuitenkin aina hengenvaara. Kun ahtaudutaan pienelle alalle, tönitään. Joku voi kaatua ja tallautua väkijoukon jalkoihin tai puristua niin, ettei pysty hengittämään.

Tungosturmissa kuolee joka vuosi keskimäärin 380 ihmistä. Loukkaantuneita on paljon enemmän.

Yksi pahimmista tapauksista sattui vuonna 2015 Minassa, joka on islamilaisten pyhiinvaeltajien majoituspaikka Saudi-Arabiassa. Mekkaan tekee pyhiinvaellusmatkan vuosittain noin 2,5 miljoonaa muslimia.

Kun kaksi tiukkaan pakkautunutta pyhiinvaeltajarivistöä kulki kumpikin omaan suuntaansa kapealla väylällä, ne painuivat toisiaan vasten niin, ettei kenellekään jäänyt liikkumatilaa. Noin 2 300 henkilöä sai surmansa.

Yksilöistä tuli massa, joka noudatti omia lakejaan: väkijoukko liikkuu fyysikkojen mukaan kuin neste, jossa pienetkin häiriöt leviävät ja voivat kasvaa edetessään tuhoisiksi aalloiksi.

Juuri tieto ihmismassojen dynamiikasta auttaa järjestämään turvallisesti suuria yleisötapahtumia, kuten festivaaleja ja konsertteja.

Seisoessaan keskivertoihminen vie tilaa noin 0,2 neliömetriä. Kun neliömetrin alalla on kaksi henkilöä, molemmat mahtuvat vielä liikkumaan koskettamatta toisiaan. Kun ihmisiä on 3–4 neliömetriä kohti, tuntuu ahtaalta. Jos ihmistiheys kasvaa vielä suuremmaksi, hälytyskellojen pitäisi alkaa soida.

Tässä tilanteessa ihmiset joutuvat niin lähelle toisiaan, ettei kukaan pysty liikkumaan esteettömästi. Alkaa esiintyä tönimistä. Kun yksi horjahtaa, toinen voi kaatua. Pahimmassa tapauksessa joku puristuu tai tallautuu niin, että henki salpautuu tai kylkiluut murtuvat.

Eri suunnistuva kohdistuva kova paine pitää ihmisjoukkoa koossa ja pystyssä, kunnes joku menettää tasapainonsa. Kun ihmismeri velloo, on olemassa ketjureaktion vaara. Dominovaikutus voi johtaa joukkokaatumiseen. Se jatkuu niin kauan, että paine hellittää.

Ihmiset kaatuvat ainakin osittain toistensa päälle ja satuttavat helposti toisiaan. Alimpana olevien voi olla vaikea tai mahdoton hengittää muiden painon vuoksi.

Joukkokaatumista voidaan asiantuntijoiden mukaan pitää pääsyynä Minan vuoden 2015 tungosturmaan, jossa kuoli tuhansia islamilaisia pyhiinvaeltajia. Ihmistiheys oli sen sattuessa arviolta seitsemän neliömetriä kohti. Sulloutuessaan näin tiukkaan ihmisten oli vaikea tai mahdoton hengittää, ja monet kuolivat suorilta jaloilta hapenpuutteeseen.

Kujasta tuli kuolemanloukku

Soulin Itaewonissa syksyn 2022 halloweenjuhlinta osoitti jo varhain katastrofin merkkejä. Ihmiset olivat kaduilla kuin sillit suolassa, ja etenkin eräällä jyrkällä kapealla kujalla tungos oli uhkaava.

Vain 42 metriä pitkän ja paikoitellen 3,6 metriä leveän oikotien kautta kulki jatkuvasti paljon väkeä. Kun kello oli melkein 22, kuja oli tukossa. Siitä oli tullut surmanloukku.

”Täällä on niin paljon ihmisiä, että teidän täytyy tulla auttamaan. Voitteko tulla heti? Tilanne on jo vaarallinen, joten pitäkää kiirettä”, vetosi kello 21.51 paikalta poliisille soittanut henkilö.

Se, että kujalla oltiin hengenhädässä, kävi selväksi viimeistään 20 minuuttia myöhemmin. Kun soittaja oli kirkaissut ”Ihmiset rusentuvat!”, taustalta kuuluvat kauhunhuudot peittivät hänen äänensä.

Hiestä märkä poliisi yritti turhaan ohjata väkijoukkoa huutamalla ja viittomalla. Ihmismeri velloi omia aikojaan, eivätkä takimmaiset huomanneet tyrkkivänsä edessään olevia. Ne, jotka olivat keskellä kujaa, olivat täysin muiden armoilla. Ihmistiheys oli noussut 12 henkilöön neliömetriä kohti.

Joka suunnasta tuleva paine ikään kuin päästi väkijoukosta ilmat pihalle: hengittämään pystyivät enää vain ne, joiden pää pilkisti massasta.

”Älkää työntäkö, älkää työntäkö!” pyysivät monet vielä tolkuissaan olevat nuoret.

Jotkut seinänvierustalla olevat alkoivat kiivetä. Päästyään väkijoukon yläpuolelle he näkivät tilanteen toivottomuuden: monet kaatuivat kuin dominopalikat. Koska liikkumatilaa ei ollut, he jäivät maahan makaamaan ja tallautuivat muiden jalkoihin.

Sitkeähenkinen uskomus

Tungosturmista kertovissa uutisissa puhutaan usein väkijoukon valtaavasta pakokauhusta selittävänä tekijänä. Annetaan ymmärtää, että ihmiset kuolevat hapenpuutteeseen tai fyysisiin vammoihin sen seurauksena. Englanninkieliset toimittajat käyttävät usein stampede-sanaa, joka tarkoittaa vauhkoontumista. Myös Itaewonin tapahtumiin liitettiin paniikki.

Kun sellaiset eläimet kuin hevoset tai lehmät vauhkoontuvat, ne voivat juosta ympäriinsä vaaroista välittämättä. Kun uutisissa kerrotaan väentungoksessa syntyneestä pakokauhusta, vähintään vihjataan, että ihmiset aiheuttivat itselleen ja muille vahinkoa käyttäytymällä irrationaalisesti. Paniikkisanasto korostaa sitä näkemystä, että ihmisjoukossa turvattomuuden tunteesta syntyvä kiihkeä halu paeta tappaa.

Vakiintunut käsitys on kuitenkin virheellinen. ”Eivät ihmiset kuole siksi, että he panikoivat. He joutuvat pakokauhun valtaan, koska he tietävät kuolevansa”, toteaa turvallisuusalan asiantuntija, englantilaisen Suffolkin yliopiston professori G. Keith Still.

Niin ikään englantilaisessa Greenwichin yliopistossa joukkokäyttäytymistä tutkiva Edwin Galea pitää väentungoksessa syntyvää pakokauhua paitsi sitkeähenkisenä uskomuksena myös ongelmallisena ilmauksena, sillä se syyllistää uhreja.

Asiaa on tutkittu kauan, ja nykytiedon valossa näyttää siltä, että hätätilanteessa toimitaan järkevästi ja hallitusti sekä pyritään rajoittamaan vahinkoja. Osalliset auttavat toisiaan riippumatta siitä, tuntevatko he toisensa. Jotkut ovat jopa valmiita vaarantamaan oman henkensä muiden puolesta.

Saksassa Duisburgissa vuonna 2010 järjestetyssä Love Parade -musiikkitapahtumassa kuoli 21 ja loukkaantui yli 600 ihmistä. Sisäänkäyntitunnelissa sattunutta tungosturmaa selitettiin pakokauhulla.

Kun Sveitsin valtion teknillisen korkeakoulun (ETHZ) tutkijat analysoivat onnettomuutta, he saivat selville, että oletus yleisestä pakokauhusta oli hataralla pohjalla. Ihmismereen oli sen sijaan syntynyt hyökyaalto, kun ihmiset vaikuttivat toisiinsa kehollaan. Tönimisestä alkanut aaltoilu levisi joka suuntaan ja voimistui tsunamiksi, joka kaatoi ihmisiä kumoon tunnelissa.

Sveitsiläistutkimuksen mukaan tilannetta yritettiin estää pahenemasta. Monet olivat aavistaneet vaaran ja lähteneet etsimään hätäreittiä. Tämä todennäköisesti pienensi uhrien määrää.

Poliisi myönsi virheensä

Itaewoniin apu tuli liian myöhään. Onnettomuuspaikalle oli vaikea päästä, ja kun pelastustoimet saatiin lopulta alkuun, monet nuoret olivat jo ehtineet kuolla. Näytti siltä kuin he olisivat jääneet kaatuneina taistelutantereelle.

Musiikki pauhasi yhä ravintoloissa, kun tuupertuneita yritettiin elvyttää ja ruumiita alettiin kerätä ja peittää lakanoilla.

Tungosturmassa sai surmansa kaikkiaan 158 ihmistä. Se on siten yksi nykyajan pahimmista onnettomuuksista Etelä-Koreassa. Poliisi joutui heti kovan kritiikin kohteeksi. Viranomaisten oli myönnettävä, että he olivat epäonnistuneet yleisen turvallisuuden säilyttämisessä.

Etelä-Korean presidentti Yoon Suk-yeol esitti vaatimuksen turvatoimien kehittämisestä, jotta vastaavilta onnettomuuksilta vältyttäisiin tulevaisuudessa.

Turvallisuutta voidaan parantaa paitsi soveltamalla uutta tietoa laumojen fysiikasta myös hyödyntämällä nykyaikaista tekniikkaa – drooneista tekoälyyn.

Apuvälineiden odotetaan auttavan suunnittelemaan tapahtumista turvallisempia ja varmistamaan, että järjestys säilyy niissä alusta loppuun myös silloin, kun ihmismeri uhkaa velloa liian voimakkaasti.